Colin Robson on kuvannut arviointiasetelmaa viitekehyksen avulla. Se koostuu arviointikysymyksistä, arvioinnin tarkoituksesta, ohjelmateoriasta, menetelmistä ja aineiston hankintastrategiasta.
Viitekehys kuvana
Viitekehyksen lähtökohtana ovat arviointikysymykset. Kysymykset eivät aina suunnitelmavaiheessa täysin selkene, vaan niitä nousee esiin hankkeen aikana. Joitakin kysymyksiä voidaan joutua matkan varrella myös hylkäämään, koska niihin ei pystytä vastaamaan.
Arvioinnin tarkoitus viittaa sellaisten peruskysymysten selvittämiseen kuin miksi arviointia tehdään. Tarkoitus määrittää pääasiassa sen, millaisia arviointikysymykset tulevat olemaan.
Ohjelmateoria viittaa kehittämisen taustalla oleviin olettamuksiin vaikutuksesta. Ne voivat olla suoria tai epäsuoria oletuksia tai hypoteeseja siitä, miten palvelu toimii. Niitä on ohjelman toimeenpanosta vastaavilla henkilöillä tai ohjelman suunnittelijoilla. Ohjelmateorian laatiminen
Arviointikysymykset puolestaan vaikuttavat siihen, millaisia menetelmiä (kyselylomakkeet, struktoroidut haastattelut, jne) ja millaista aineiston hankintastrategiaa arvioinnissa tarvittavan tiedon hankintaan käytetään. Päätökset voivat koskea esimerkiksi sitä, kerätäänkö tietoa systemaattisen havainnoinnin avulla, tehdäänkö kysely vai järjestäänkö fokusryhmiä.
Lähteet:
Robson, Colin (2001): Käytännön arvioinnin perusteet. Opas evaluaation tekijöille ja tilaajille. Helsinki, Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Seppänen-Järvelä, Riitta: Prosessiarviointi kehittämisprojektissa - Opas käytäntöihin. FinSoc Arviointiraportteja 4/2004. Helsinki, Stakes. Julkaisu PDF-muodossa