BIKVA-malli ottaa asiakkaat mukaan arviointiin. Samalla se luo yhteyden asiakkaiden ongelmien ymmärtämisen ja palvelun tai intervention välille. Mallin lähtökohtana ovat asiakkaiden näkemykset palvelujen laadusta ja vaikuttavuudesta. Asiakkaat määrittävät arviointikysymykset omien kriteeriensä mukaan.
BIKVAn mukainen arviointiprosessi on oppimislähtöinen ja sen odotetaan vaikuttavan työmallien ja työskentelytapojen kehittämiseen. Tavoite koskee erityisesti kenttätyöntekijöitä mutta myös johtajien ja poliitikkojen ratkaisuja. Mallin toteuttaja (arvioija) voi edistää kehittämisprosessia antamalla saatujen tulosten puhua puolestaan. Hän voi vaikuttaa kehitykseen myös antamalla suosituksia arviointiprosessissa saatujen tietojen perusteella.
Mallissa asiakkaat ovat oppimisen käynnistäjiä. Oppiminen alkaa avoimella ryhmähaastattelulla. Siinä asiakkaat voivat omasta näkökulmastaan kuvailla sosiaalityötä ja sosiaalipalveluja. Sen jälkeen kuvaukset esitellään muille sidosryhmille.
Mallin avulla saavutetaan parempi yhteisymmärrys sen välillä, miten asiakkaat kokevat ongelmansa ja miten sosiaalityötä tehdään organisaation eri tasoilla. Mallin toiminta edellyttää, että organisaatio on avoin asiakkaiden mielipiteille.
Lisätietoa
Koivisto, Juha (2007): Kuinka paljon asiakkaan sana painaa? Bikva-menetelmän relationaalinen arviointi. Raportteja 21/2007. Stakes, Helsinki.
Krogstrup, Hanne (2004): Asiakaslähtöinen arviointi - BIKVA-malli. Hyvät käytännöt -menetelmäkäsikirja. Helsinki, Stakes.
Tietoa BIKVA-hankkeesta (Stakes)