Näkökulmia hyviin käytäntöihin

Alta löydät eri toimijoiden näkökulmia hyviin käytäntöihin. Näkökulmat vaihtelevat, koska hyvän käytännön käsitteellä ole vielä vakiintunutta määritelmää. Eroja esiintyy mm. siinä, miten käytäntö arvioidaan ja tiivistetään. Yleensä näkökulmia yhdistää ajatus hyvän käytännön prosessimaisuudesta ja sellaisten keinojen kuvaaminen, joiden avulla päästään parhaisiin tuloksiin. Tavallisesti hyvä käytäntö määritellään myös toimintatavaksi, joka on eettisesti hyväksyttävä ja lainmukainen ja tuottaa hyvää toiminnan kohteelle.

Duodecim ja erikoislääkärijärjestötValtakunnallisia terveydenhoitosuosituksia	Kuntaliitto Mm. palvelutuotannon ja hallinnon uudistamisen paikallisia ja hankkeissa kehitettyjä käytäntöjä
Euroopan sosiaalirahasto ESR Työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan liittyvien hankkeiden käytäntöjä	PALKO-hanke Arvioituja kotiutumis- ja kotihoitokäytäntöjä
FinOhta (THL) Terveydenhuollon arvioituja menetelmiä	Sosiaalialan osaamiskeskukset Sosiaalityön paikallisia ja hankkeissa kehitettyjä käytäntöjä
FinSoc (THL) Sosiaalialan hankkeiden arvioituja käytäntöjä	Työterveyslaitos Työpaikan ja työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta parantavia käytäntöjä
Harava-hanke Osahankkeissa kehitettyjä lastensuojelun käytäntöjä	Verkostotutkimus ja kehittämismenetelmät -ryhmä (Stakes) Työyhteisöjen paikallisia käytäntöjä
Kehitysvammaliitto Kehitysvammapalvelujen paikallisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä käytäntöjä	Veto-ohjelma Työelämän paikallisia ja hankkeissa kehitettyjä käytäntöjä