Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hyvän käytännön kuvausmallin avulla voit kuvata sosiaali- ja terveysalan käytäntöjä, jotka on arvioitu hyväksi perustoiminnan yhteydessä tai kehittämishankkeessa tai -ympäristössä. Se sopii myös syntymässä oleville käytännöille, joiden lupaavuudesta on jotain näyttöä. Kuvauksen avulla muut voivat soveltaa hyvää käytäntöä omassa työympäristössään. Kuvaus on selkeä ja läpinäkyvä ja siitä näkee, millaista arviointitietoa käytännön toimivuudesta ja vaikuttavuudesta on olemassa. Mallin avulla kuvattujen käytäntöjen tulee täyttää hyvän käytännön tunnuspiirteet.
Hyvän käytännön tunnuspiirteisiin l Hyvän käytännön kuvauksia
Hyvän käytännön kuvausprosessin vaiheet
Työpajat - apua kuvaukseen tekoon
THL järjestää työpajoja, joissa käsitellään eri vaiheissa olevia hyvän käytännön kuvauksia ja autetaan niiden tekemisessä. Työpajoja vetävät THL:n hyvä käytäntö -tuutorit.
Hyvä käytäntö -tuutorit
Voit osallistua työpajatyöskentelyyn, jos olet täyttänyt THL:n hyvän käytännön ehdotuslomakkeen ja ehdotuksesi on hyväksytty kuvausprosessiin. Muut kiinnostuneet voivat ilmoittautua työpajaan seuraamaan kuvauksen työstämistä ja osallistumaan siihen.
Lisätietoa antaa THL:n hyvien käytäntöjen asiantuntija Juha Koivisto.
Yhteystiedot
Tulevat työpajat ja tietoa ilmoittauttumisesta ilmoitustaululla
Kuvausmallin rakenne
Stakesin hyvän käytännön kuvausmalli sisältää alla olevat osiot. Kaikki Stakesin hyvän käytännön kuvausprosessiin hyväksytyt käytännöt kuvataan ekstranetissä mallia noudattavalla lomakkeella.
A. Perustietoa käytännöstä:
- käytännön nimi
- mille sosiaali- ja terveysalan alueelle käytäntö kuuluu
- mikä toiminnan muoto käytäntö on (esim. ehkäisevä toiminta, varhainen tuki ja puuttuminen, korjaava työ/kuntouttava)
- syntytapa
- avainsanat
- käytäntö ja sen käyttötarkoitus pähkinänkuoressa
B. Käytännön toteuttaminen
- toimijat (myös heidän ominaisuutensa sekä tarvittavat verkosto- ja kumppanuussuhteet)
- resurssit, joita käytännössä hyödynnetään
- prosessi: käytännön eri vaiheet ja toiminta, jota ne toimijoilta edellyttävät
- levittäminen ja juurruttaminen: suunnitelmat ja toteutettu
C. Käytännön arviointi
- käytännön toimivuudesta ja/tai vaikuttavuudesta kerätty tieto, esim.:
a) ammattilaistieto (konkreettisessa sosiaali- tai terveysalan työssä syntyneitä näkemyksiä, kokemuksia ja arvioita, joita on dokumentoitu ja joita voidaan kerätä esim. työntekijöiden itse kirjaamina, ryhmähaastatteluilla, kyselyillä)
b) asiakkaan/käyttäjän tieto (asiakkaiden tai käyttäjien omia kokemuksia, näkemyksiä ja arvioita käytännöstä, voidaan kerätä esim. asiakastyössä, ryhmähaastatteluilla, kyselyillä)
c) tutkijan/arvioijan tieto (erilaisilla arviointi- tai tutkimusmenetelmillä tuotettu tieto)
d) muunlainen tieto
- miten tieto on kerätty (ajankohta, vaiheet ja käytetyt menetelmät)
- mitä tieto osoittaa (positiiviset ja negatiiviset tulokset)
D. Käytännön kehittäminen
- kehittämisprosessi, jonka tuloksena käytäntö on syntynyt (tavoitteet, vaiheet, toimintaympäristö sekä toimijat ja niiden roolit)
- olettamukset, joita käytännön vaikutuksista oli etukäteen (positiiviset, negatiiviset, välittömät tai välilliset vaikutukset, vrt. esim. ohjelmateoria)
- asiakkaiden näkökulman huomioiminen kehittämistoiminnassa
E. Lisätiedot
- yhteystiedot
- lisätietolinkit ja lähteet
- valokuvat ja/tai videotiedostot käytännöstä
- käyttöehtojen hyväksyminen