Työttömän terveystapaamiset osana työllistymistä edistäviä palveluja

Henkilökohtaista tukea ja ohjausta terveystapaamisista

Terveystapaamista tarjotaan työttömille työ- ja elinkeinohallinnosta, sosiaalitoimesta, terveydenhuollon eri toimipisteistä/yksiköistä ja/tai kuntalaisille kohdennetun yleisen tiedottamisen kautta. Erityisen kohderyhmän muodostavat rakennetyöttömyyden piiriin laskettavat työttömät, jotka pyritään aktiivisesti ohjaamaan terveystapaamiseen.

Prosessin vaiheita ovat terveystapaamiseen ohjaaminen, itse terveystapaaminen sekä palveluohjaus ja palaute lähettäneelle taholle. Olennaista on henkilökohtainen tuki, elämäntilanteen ja terveydentilanteen kartoitus ja tarpeen mukainen ja oikea-aikainen ohjaus palveluihin. Työttömien terveystapaaminen on asiakkaalle maksuton ja perustuu vapaaehtoisuuteen.

Työ- ja elinkeinohallinnon ja sosiaalitoimen asiakastyötä tekevät toimijat kertovat terveystapaamisen mahdollisuudesta työnhaun uusimisen tai palvelu- tai aktivointisuunnitelman teon yhteydessä. He motivoivat asiakkaita osallistumaan palveluun ja kertovat, kuinka terveystapaamisiin pääsee ja millaisesta ajanvarauskäytännöstä paikkakunnalla on sovittu. He laativat asiakkaan suostumuksella lähetteen terveydenhoitajalle. Tarvittaessa voidaan myös saattaa asiakas terveystapaamiseen.

Terveydenhoitaja ottaa asiakkaaseen yhteyttä lähetteen saatuaan, mikäli lähettävä taho ei ole suoraan tehnyt ajanvarausta, sopii käyntiajasta ja toimittaa asiakkaalle esitietolomakkeen. Asiakas tuo esitietolomakkeen täytettynä tapaamiseen tai se täytetään terveystapaamisella. Terveydenhoitaja selvittää ennen terveystapaamista asiakkaan terveyshistorian. Terveydenhoitaja selvittää yhdessä asiakkaan kanssa elämäntilannetta ja terveydentilaa, kartoittaa asiakkaan voimavaroja ja toimintamahdollisuuksia sekä työ- ja toimintakykyä, tukee terveyttä edistävää omaehtoista toimintaa ja selvittää terveydenhuollon palveluntarvetta.

Terveydenhoitaja ohjaa asiakkaan hänen tarvitsemiinsa muihin terveydenhuollon palveluihin, tekee tarvittaessa ajanvaraukset niihin ja ohjaa tavanomaista aktiivisemmin myös muihin asiakkaan yksilöllisen elämäntilanteen edellyttämiin palveluihin. Terveydenhoitaja on asiakkaan luvalla yhteydessä lähettäneeseen tahoon, välittää palvelutarpeen kannalta olennaiset tiedot ja kertoo sovituista jatkotoimenpiteistä sekä osallistuu tarvittaessa moniammatilliseen tapaamiseen tai konsultointiin.

Työttömien terveystapaamiset toteutuvat sektorit ylittävän yhteistyön tuloksena

Toiminta edellyttää kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä työ- ja elinkeinohallinnon välisestä verkostotyöstä sopimista toimialajohdon tasolla ja lähiesimiesten tukea sektorit ylittävälle yhteistyölle. Keskeisiä toimijoita ovat työttömät, työttömien terveystapaamisiin ja palveluverkostoon perehtyneet/perehdytetyt terveydenhoitajat ja lääkärit, työ- ja elinkeinohallinnon asiakastyötä tekevät ammattilaiset sekä työttömien aktivointisuunnitelmia tekevät kuntien sosiaalitoimen työntekijät. Kolmannen sektorin toimijat ovat keskeisiä kumppaneita palveluverkostossa.

Toiminta edellyttää kunnalta päätöstä työttömien terveystapaamisten toteuttamisesta. Kunta nimeää terveydenhuollon toimijan/toimijat. Kunta kohdentaa asianmukaiset työvälineet ja työtilat sekä riittävät työajalliset resurssit terveystapaamisten toteuttamiseksi ja yhteistyön ylläpitämiseksi työ- ja elinkeinohallintoon sekä muihin työttömän työnhakijan palvelutarpeen kannalta olennaisiin tahoihin.

Työ- ja elinkeinohallinnolta/sosiaalitoimelta toiminta edellyttää sitoutumista yhteistyöhön; asiakasohjauksesta ja asiakastietojen välittämisestä sopimista sekä terveystapaamisista seuranneiden toimenpiteiden huomioonottamista asiakastyössä. Työ- ja elinkeinohallinnon/sosiaalitoimen työntekijöiltä edellytetään myös sektorirajat ylittävään moniammatilliseen yhteistyöhön liittyvää lainsäädännöllistä osaamista, yhteistyöhakuisuutta ja paikallista työttömien palveluverkoston tuntemusta.

Terveydenhoitajilta edellytetään voimavaralähtöistä, ratkaisukeskeistä ja terveyttä edistävää työskentelyotetta sekä työ- ja toimintakyvyn kartoitukseen ja työttömyyteen liittyvään palveluverkostoon kohdistuvaa osaamista.

Pitkäaikaistyöttömien terveystapaamisia on pilotoitu vuodesta 2007 lähtien THL:n (ent. Stakes) koordinoimassa kehittämishankkeessa eri puolilla Suomea. Hankepaikkakunnat ovat muodostaneet oppimisverkoston ja kokoontuneet säännöllisesti verkostopäiville keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia. Toiminnan juurrutus hankepaikkakunnilla käynnistyi keväällä 2009 ja jatkuu vuoden 2010  loppuun. Hankkeissa on perehdytetty ja sitoutettu päättäjiä, johtoa ja muuta henkilöstöä toimintaan.

Hankekokonaisuus on järjestänyt tiedotusta, seminaareja ja vertaisoppimispäiviä myös muissa kunnissa. Henkilöstövaihdokset aiheuttavat toimintaa jo toteuttavilla paikkakunnilla tarpeen hankkeen jälkeisiin säännöllisiin perehdytyksiin tai koulutuksiin. Hankekokonaisuuden yhteydessä tuotetaan verkkokoulutuskokonaisuus yhteistyössä ammattikorkeakoulujen (amk) kanssa. 
 

Kehittämishankekokonaisuuden yhteydessä on toteutettu arviointitutkimusta (2007-2010). Tutkimuksessa on arvioitu hankkeessa kehiteltyjä terveyspalvelun malleja, asiakaskuntaa sekä asiakaspalautetta. Arvioinnin näkökulma on toimivuuden arvioinnissa.

Tutkimusaineisto koostuu hanketoimijoiden teemahaastatteluista ja hankekäynneistä (muistiinpanot), hankkeiden tuottamasta kirjallisesta materiaalista (toimintasuunnitelmat, väliraportit, kokouspöytäkirjat), asiakkaiden teemahaastatteluista (n=20), kyselyistä (asiakaskysely n=324, kuukauden asiakasseuranta n=207, ohjausryhmien arviointikysely n=66, hankkeiden volyymiseuranta) ja asiakastapauskuvauksista (n=35). Laadullisessa aineistossa on käytetty sisällön analyysia ryhmittelemällä, luokittelemalla ja vertailemalla aineistossa olevia keskeisiä teemoja. Tilastollista aineistoa on analysoitu suorien jakaumien, ristiintaulukoiden ja Pearsonin khi2-testin avulla. 

Työterveyslaitoksella on meneillään (2008-2010) tutkimus Kuopion osahankkeen toteutuksesta: asiakkaiden (n=10) ja toimijoiden( n= 28) teemahaastattelut ja asiakaspalautekysely. Yksittäisten hankepaikkakuntien toteutuksesta tai asiakaspalautteesta on tehty opinnäytetöitä mm. ammattikorkeakouluissa.

Tutkimusten tulokset

THL:n arviointitutkimuksen mukaan työttömien terveyspalvelun asiakkaaksi ohjautuu pitkään työttömänä olleita henkilöitä, joilla on ongelmia terveydentilansa ja työkykynsä suhteen. Suurin osa asiakkaista ohjataan terveyspalveluihin tarkastuksen jälkeen. Asiakaspalaute on hyvin myönteistä. Asiakkaista 61 prosenttia kokee, että terveystarkastus on saanut heidän kiinnittämään huomiota terveydentilaansa ja terveystottumuksiinsa. Asiakkaista 91 prosenttia kokee, että työttömille tulisi järjestää omia terveystarkastuksia. Asiakkaat kokevat terveystarkastuksen vaikuttaneen terveyteensä ja hyvinvointiinsa, seurausvaikutukset työllistymiseen ja toimeentuloon nähdään vähäisempinä.

Hankkessa kehitellyt terveyspalvelun mallit kiinnittyvät rakenteellisesti eri tavoin, jolloin palvelu toteutuu työvoiman palvelukeskuksessa, terveyskeskuksessa, kunnan työllistämisyksikössä tai työ- ja elinkeinotoimistossa. Palvelun rakenteellinen kiinnittyminen perustuu paikka/seutukunnan palvelurakenteeseen ja -tarpeisiin. Asiakaspalaute on samansuuntaista kaikissa toimintamalleissa.

Palvelun hallinnollinen kiinnittyminen perusterveydenhuoltoon edesauttaa toimivien palveluketjujen toteutumista ja palvelun juurtumista. Rakenteellinen kiinnittyminen vaikuttaa myös moniammatillisen yhteistyön mahdollisuuksiin ja asiakaskunnan rakenteeseen. Työvoiman palvelukeskukseen kiinnittyneessä palvelussa moniammatillinen tiimityö toteutuu helpommin. Toisaalta palvelu kohdistuu tällöin rajatummalle asiakaskunnalle kuin muissa toimintamalleissa. Terveyskeskukseen tai työ- ja elinkeinotoimistoon kiinnittyneellä palvelulla voidaan tavoittaa laajempi asiakaskunta. Näissä toimintamalleissa haasteena on  sektorirajat ylittävistä ohjaus- ja toimintakäytännöistä sopiminen. Siirtymien näkökulmasta terveydenhuollon rooli asiakkaiden aktivointi- ja työllistymisprosesseissa on keskeinen, kun valmistellaan hoitoon, kuntoutukseen, sairausvapaalle tai eläkkeelle ensisijaisesti suuntautuvaa siirtymää. Ensisijaisesti työhön suuntaavissa siirtymissä terveydenhuolto tukee osaltaan asiakkaan prosessin etenemistä.

Sastamalan osahankkeessa toteutettiin Bikva-arviointia. Työntekijätason haastattelussa tuli esiin muun muassa se, että terveydenhuollon työntekijät/lähiesimiehet eivät tunne TE-hallinon ja TYP:n  toimintaa. Sovittiin tutustumiskäynneistä, joista saatu palaute on ollut positiivista.

Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämiskumppanuushanketta on toteuttu 18 paikkakunnalla ja seutukunnalla vuosina 2007–2010. Juurrutusvaiheessa lisäksi kuudella (6) uudella paikkakunnalla. Hankekokonaisuutta toteutetaan yhteistyössä STM:n, Kuntaliiton, TEM:n, THL:n, TTL:n, Kelan, kuntien ja työ- ja elinkeinohallinnon kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ent. Stakes) vastaa hankekokonaisuuden hallinnosta, koordinoinnista, hankerahoituksen kohdentamisesta osahankkeille sekä seuranta- ja arviointitutkimuksesta.

Työttömien terveyden ja työkyvyn edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy sisältyvät myös Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan (KASTE), Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan ja Kansalliseen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelmaan sekä Kansalliseen mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaan.

Työttömien terveystapaaminen on osahankkeissa kiinnittynyt työvoiman palvelukeskuksen toimintaan, terveyskeskuksen toimintaan, työ- ja elinkeinotoimiston toimintaan sekä kunnan työllistämisyksikön toimintaan. Hankkeessa on tarjottu työttömille terveystarkastuksia ja -neuvontaa ja kehitetty moniammatillista yhteistyötä ja yhteistoimintamalleja. Hankkeessa on ollut vuoden 2009 loppuun mennessä vajaat 5 000 asiakasta ja siinä on toteutettu yli 3 500 terveystarkastusta. Noin puolet terveystarkastusasiakkaista on jatko-ohjattu lääkärille.

Terveystapaamiset vaikuttavat positiivisesti työttömien terveydentilaan, edistävät terveellisiä elämäntapoja ja omien voimavarojen hyödyntämistä. Toiminnalla tähdätään siihen, että työttömät työnhakijat pääsevät tarvitsemansa hoitojärjestelmän piiriin ja työllistävissä/aktivoivissa palveluissa huomioidaan terveydelliset seikat ja niiden asettamat rajoitteet. Tavoitteena on edistää asiakkaiden hyvinvointia, terveydentilaa, elämänlaatua ja myötävaikuttaa palveluiden oikea-aikaiseen ja tarpeenmukaiseen kohdistumiseen.

Työttömien terveyskysymys kytkeytyy väestöryhmien välisiin terveyseroihin, jotka eivät ole viime vuosina kaventuneet. Erityisesti ne, jotka ovat sekä aineellisten että kulttuuristen voimavarojen suhteen heikossa asemassa, voivat usein myös terveydellisesti huonommin ja saavat vähemmän terveyspalveluja kuin hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevat ryhmät. Terveystapaamisten ja -palvelujen kohdentaminen työttömille on yksi konkreettinen toimenpide terveyserojen kaventamisessa.

Terveyden tasa-arvon näkökulmasta työttömät ovat eriarvoisessa asemassa suhteessa muuhun työikäiseen väestöön terveyspalvelujen saannissa, koska he ovat työterveyshuoltoon liittyvien terveystarkastusten ja muiden niihin liittyvien palvelujen ulkopuolella. Taloudelliset mahdollisuudet käyttää yksityisiä palveluja ovat useimmiten heikot. Julkisten palvelujen asiakasmaksut, palvelujen tarjontaan ja saavutettavuuteen liittyvät kysymykset ja asiakkaan elämänhallinnan ongelmat voivat osaltaan rajoittaa julkisten palvelujen käyttöä työttömyyden pitkittyessä.

Työttömyydellä ja heikkenevällä terveydellä näyttäisi tutkimusten mukaan olevan itseään vahvistava kierre. Terveysongelmat ja työkyvyssä olevat puutteet ovat monissa tapauksissa syynä syrjäytymiselle työmarkkinoilta ja saattavat hankaloittaa tai jopa estää työttömän työllistymistä. Työttömät tarvitsevat erityisjärjestelyjä työ- ja toimintakykynsä ylläpitämiseen ja edistämiseen.

Työttömien terveystapaamiseen osallistuminen on asiakkaille vapaaehtoista, terveystapaamisten lähtökohtana on ollut voimavaraistava, asiakkaiden omat yksilölliset tarpeet huomioiva lähestymistapa. Tarvittaessa on hyödynnetty esimerkiksi asiakkaan saattaen vaihtoa viranomaisten välillä ja hyödynnetty aktiivista asiakkaiden motivoitintia ja tarvittaessa toistuvia yhteydenottoja.

Osahankkeissa on koottu kirjallista asiakaspalautetta (laatupalautetta) (5) ja/tai koottu Bikva-menetelmällä (2) asiakaspalautetta palvelusta, yhdessä osahankkeessa on tekeillä amk-opinnäytetyö asiakastyytyväisyydestä (1). Asiakkailta on pyydetty palautetta terveystarkastusten yhteydessä tai sen jälkeen. Asiakkaat ovat olleet pääasiassa tyytyväisiä saamaansa palveluun. Tarkastuksia on toivottu säännöllisin välein. Kiitosta on tullut myös riittävän pitkästä tarkastusajasta ja asiallisesta kohtelusta.

Arviointitutkimuksen yhteydessä kartoitettiin asiakkaiden kokemuksia ja näkemyksiä palvelusta asiakaskyselyn ja teemahaastattelujen avulla (Saikku, P. 2009). Asiakaspalautteen tuloksista kerrottiin osahankkeille yhteisessä seminaarissa.

Hankekokonaisuuden valtakunnallisen johtoryhmän jäseneksi on pyydetty Työttömien valtakunnallisen yhdistyksen edustaja. Kuntahankkeiden ohjausryhmissä on työttömien yhdistyksen tai muun työttömille palveluita tarjoava kolmannen sektorin toimijan edustaja.