Oppimisvaikeuksista vapaaksi - rikostaustaisten nuorten oppimisvaikeuksien kartoitus ja kuntoutus

Oppimisvaikeuksien kartoittaminen

Oppimisvaikeudet vaikuttavat kaikkiin elämänalueisiin, joten eri alojen ammattilaisten on tärkeää osata huomioida ne asiakkaiden kohtaamisessa. Oppimisvaikeuksien vuoksi asiakkaalla saattaa olla vaikeuksia ymmärtää puhuttua tai kirjoitettua kieltä, ja hänellä voi olla vaikeuksia noudattaa sovittuja asioita.

Oppimisvaikeudet ovat usein periytyviä, joten on tärkeää saada tietoa myös asiakkaan perheenjäsenten oppimisvaikeuksista. Mikäli asiakkaalla epäillään tarkkaavuusvaikeutta, tulee olla yhteydessä henkilöihin, jotka ovat tunteneet asiakkaan varhaislapsuudessa. On myös tärkeää selvittää, onko asiakkaan oppimisvaikeuksia tutkittu aiemmin sekä tutustua tutkimustuloksiin.

Kuka tahansa teemasta kiinnostunut ammattilainen voi kartoittaa oppimisvaikeuksia kevyiden testien ja niiden pohjalta käytävien keskusteluiden avulla. Välineenä voi käyttää esim. Oppiva-hankkeen tuottamaa testiä (http://www.krits.fi/HANKESIVUT/oppi_testi.htm). Useimmat tarkemmat testausvälineet vaativat käyttökoulutuksen, jotta tulokset ovat luotettavia ja niiden tulkinta oikeaa. Koulutuksia ja välineitä tarjoaa esim. Niilo Mäki Instituutti (http://www.nmi.fi).

Neuropsykologiaan erikoistunut psykologi voi selvittää oppimisvaikeuksien laatua monipuolisesti. Kun ammattilaisella herää epäilys asiakkaan oppimisvaikeudesta, on tärkeää ohjata asiakas neuropsykologisiin tutkimuksiin ja tarvittaessa erikoislääkärin (neurologi, psykiatri, foniatri) konsultaatioon. Lähete tai maksusitoumus tutkimuksiin on mahdollista saada työterveyshuollon, terveyskeskuksen, työvoimahallinnon tai sosiaalitoimen kautta. Mikäli asiakas opiskelee, kannattaa ensisijaisesti kääntyä oppilaitoksen opiskelijahuollon puoleen.

Kuntoutussuunnitelma

Oppimisvaikeuksien kartoittamisen jälkeen laadittavissa kuntoutussuunnitelmissa tulee huomioida asiakkaan toimintakyky kokonaisvaltaisesti, jotta asiakas välttyisi epäonnistumisen kokemuksilta. Oppimisvaikeuksisten kuntoutustarpeet ovat hyvin vaihtelevia. Osa selviää kokonaan ilman erityistukea, osa saattaa tarvita ohjausta soveltuvan toimintatavan tai -välineen löytämisessä, ja osalla tuen tarve on laaja ja monimuotoinen.

Kun tuen tarve on laaja, tarvitaan eri sektorien välistä tiivistä yhteistyötä sekä sopimus siitä, kuka toimii verkoston koordinoijana. Asiakas tarvitsee tukihenkilön, joka tuntee hänen tilanteensa, ja johon hän luottaa. Tukihenkilön tulee jalkautua asiakkaan luokse ja varmistaa, että asiakas saa tarvittavan tuen ja palvelut. Tukihenkilöltä vaaditaan ammattitaitoa aidosti kohdata asiakas ja tunnistaa tuen tarve.

Asiakkaan tukemisessa on tärkeää tuntea tahoja, joiden toiminnoissa oppimisvaikeudet huomioidaan. Tällaisia toimintoja ovat esim. valmentavat koulutukset, työpajatoiminta, ammatillisten erityisoppilaitosten koulutukset, kuntouttava työtoiminta sekä erilaiset vertaisryhmät ja terapiat.

Oppiva-hankkeessa hyväksi havaittuja käytäntöjä on koulutettu rikosseuraamusalan työntekijöille ja kohderyhmän parissa työskenteleville järjestöille. Vuonna 2010 toteutettiin useita koulutustilaisuuksia rikosseuraamusalan eri ammattiryhmille. Tietoisuutta on viety myös kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä työvoimahallinnon työntekijöille.

Asiakkaiden oppimisvaikeuksien huomioimiseen on tuotettu matalan kynnyksen työvälineitä, joiden tarkoituksena on helpottaa oppimisvaikeuksien puheeksi ottoa asiakkaan kanssa. Työvälineeksi on kehitetty opasvihkonen, joka sisältää perustiedot oppimisvaikeusteemasta, kartoitustestejä sekä tietoa apuvälineistä ja tukitahoista. Opas soveltuu käytettäväksi myös esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimessa sekä työ- ja elinkeinotoimistoissa. Tarkoitus on, että opas jää hankkeen päättymisen jälkeen ammattilaisten työvälineeksi.

Hanke on toteuttanut Vanajan vankilassa naisvangeille suunnatun oppimisvalmiusryhmän. Toiminnasta saatujen kokemusten perusteella on laadittu ohjaajan käsikirja, joka on käytössä muun muassa Keravan vankilassa. Käsikirjan käyttöön on perehdytetty rikostaustaisten parissa työskenteleviä ammattilaisia useiden koulutusten avulla. Käsikirja soveltuu käytettäväksi sekä yksilö- että ryhmätyöskentelyssä. Hankkeen loppuraportissa kerrotaan rikostaustaisten nuorten oppimisvaikeuksista sekä hyväksi havaituista toimintamalleista. Raportti toimii tiedon levittämisen ja juurruttamisen välineenä.

Käytännön toimivuudesta ja vaikuttavuudesta on kerätty tietoa suunnitelmallisesti toiminnan alkuvaiheista lähtien. Tietoa on kerätty järjestelmällisesti asiakkaiden antamalla kirjallisella ja suullisella palautteella, hanketyöntekijöiden säännöllisesti tekemällä itsearvioinnilla sekä yhteistyötahojen tekemällä arvioinnilla.

Hankkeeseen on valmistunut viisi ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden opinnäytetyötä. Kaikki opinnäytetyöt tuottavat arviointitietoa eri näkökulmista. Töissä on kartoitettu asiakkaiden ja yhteistyötahojen näkemyksiä sekä hankkeen työmenetelmien toimivuutta. Tiedonkeruumenetelminä on käytetty asiakkaiden ja yhteistyötahojen haastatteluita, naisvangeille pidetyn ryhmätoiminnan havainnointia sekä asiakkaita koskevien erilaisten asiakirjojen hyödyntämistä.

Ulkoisen arvioinnin on toteuttanut Sosiaalikehitys Oy. Ulkoisen arvioinnin pääasialliset tuotokset ovat syksyllä 2009 valmistunut väliarviointi sekä joulukuussa 2010 valmistunut loppuarviointi. Väliarviointi perustui asiakkaiden, yhteistyötahojen ja hanketyöntekijöiden haastatteluihin sekä hankkeen tuottamaan kirjalliseen materiaaliin. Koko RAY:n oppimisvaikeusohjelman ulkoisesta arvioinnista vastasi Ramboll Finland Oy. Oppiva on säännöllisesti tuottanut kirjallista materiaalia arviointia varten sekä osallistunut oppimisvaikeusohjelman toimijoille tarkoitettuihin hankefoorumeihin.

Tutkimuksen tulokset

Oppiva on löytänyt ja tuonut keskusteluun uuden näkökulman rikostaustaisten henkilöiden tukemiseen. Oppimisvaikeuksien kartoittaminen ja kuntoutus ovat yksi väylä autettaessa kohderyhmään kuuluvia integroitumaan takaisin rikoksettomaan elämään.

Asiakkaista (N=181) 75%:lla on todettu lukemisen ja kirjoittamisen sekä 80%:lla tarkkavuuden vaikeutta. He ovat kokeneet monin eri tavoin hyötyvänsä osallistumisestaan hankkeeseen. Hyödyt ovat selvästi laajemmat kuin pelkän opiskeluun liittyvän vaikeuden selvittäminen. Suurimmat hyödyt, joita asiakkaat ovat itse ilmaisseet, eivät ole varsinaisesti konkreettisesti osoitettavissa, vaan ovat lähinnä sen kaltaisia kuin voimaantuminen, itsetunnon kasvu sekä tiedon saanti omista vahvuuksista ja heikkouksista.

Oppimisvaikeuksien selvittämisen kautta on mahdollistettu aikaisempaa paremmin koulutukseen ja työelämään pääsy. Suurin osa asiakkaista on saanut Oppivan kautta lausunnon lukivaikeudestaan, mikä on mahdollistanut esimerkiksi autokoulun kirjallisten kokeiden suorittamisen suullisesti tai ilman aikarajoitusta. Osalla asiakkaista päihteiden käyttö on vähentynyt hankkeessa mukanaoloaikana.

Oppimisvaikeuksiin puuttumisella on arvioitu olevan uusintarikollisuutta vähentävää vaikutusta. Viranomaistahon herättämisen ohella on tehty paljon hyvää työtä sen eteen, että on saatettu toimijoita yhteen oppimisvaikeusteeman äärelle ja edistetty sitä myötä verkostoitumista. Oppivan on todettu madaltavan kynnystä kohderyhmän auttamiseen.

Oppiva käynnistyi Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana kehittämishankkeena (2007-2010). Se oli osa RAY:n laajempaa oppimisvaikeusohjelmatoimintaa. Oppimisvaikeusohjelma etsi uusia toimintamalleja oppimisvaikeuksien varhaiseen toteamiseen ja niistä aiheutuvan syrjäytymisen estämiseen. Oppivaa hallinnoi ja toteutti Kriminaalihuollon tukisäätiö. Keväästä 2011 alkaen oppimisvalmennustoiminta on jatkunut säätiön vakinaisena toimintona.

Hankkeen tavoitteena oli selvittää vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden oppimisvaikeuksia sekä rakentaa heille oppimisvaikeudet huomioivia kuntoutuspolkuja rangaistusajasta vapauteen. Tavoitteena on lisätä asiakkaiden ja heidän läheistensä ymmärrystä oppimisvaikeuksien suhteen. Tavoitteena on myös pysähdyttää viranomais- ja järjestötoimijat ko. problematiikan äärelle.

Hankkeen tärkeimmät yhteistyötahot olivat Rikosseuraamuslaitos, Erilaisten oppijoiden liitto ry., Helsingin seudun erilaiset oppijat ry. ja Kuntoutussäätiö. Asiakkaiden verkostojen (mm. kuntien sosiaali- ja terveystoimi, työvoimahallinto) kanssa tehtiin paljon yhteistyötä.

Kohderyhmänä olivat alle 30-vuotiaat vangit Etelä-Suomessa sekä pääkaupunkiseudun yhdyskuntaseuraamustoimistojen asiakkaat. Hankkeessa kokeiltiin erilaisia oppimisvaikeuksien tunnistamismenetelmiä. Hanketyöntekijät kartoittivat asiakkaiden oppimisvaikeuksia sekä ohjasivat asiakkaita tarvittaessa ostopalveluina hankittuihin neuropsykologisiin ja erikoislääkäreiden tutkimuksiin. Asiakastyön voi oppimisvaikeuksien kartoittamisen lisäksi karkeasti jakaa koulutukseen ja kuntoutukseen ohjaamiseen sekä elämänhallinnan tukemiseen. Hanketyöntekijät jalkautuivat asiakkaiden luokse. Yksilötyön lisäksi hankkeessa järjestettiin ryhmätoimintaa.

Olettamuksena oli, että asiakkaiden moniongelmaisuus saattaa vaikeuttaa työskentelyyn sitoutumista. Asiakkaat olivat nuoria, joten sitoutuakseen he usein odottavat saavansa heti selviä konkreettisia hyötyjä. Oppivan toimintaan osallistumisesta ei saanut materiaalista hyötyä.

Oletettiin, että oppimisvaikeuksien selvittäminen auttaa asiakkaita ymmärtämään paremmin omaa toimintaansa sekä lisää motivaatiota hakeutua koulutukseen, työhön tai muuhun kuntouttavaan toimintaan. Haasteena nähtiin eri toimijoiden yhteistyön sujuvuus yli sektorirajojen.
 

Asiakkuus on perustunut vapaaehtoisuuteen. Asiakkaat ovat määritelleet itse kuntoutumisensa tavoitteet ja olleet koko ajan osallisena kuntoutumisensa prosessissa. Oppivan toimintamalli on yksilöllinen ja joustava. Jokaisen asiakkaan tarpeet ja elämäntilanne huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Palveluohjauksellinen ja verkostomainen työote on mahdollistanut sen, että asiakkaat saavat tarvitsemansa moniammatillisen tuen oikea-aikaisesti. Asiakastapaamiset on järjestetty tarvittaessa nopealla aikataululla ja tapaamisille on varattu runsaasti aikaa. Asiakkaille on kuvaavaa, että toiminnan tulee alkaa heti, kun he ovat siitä kiinnostuneita.

Hankkeen järjestämissä ryhmätoiminnoissa on asiakkaiden tarpeet ja toiveet otettu huomioon. Oppimisvalmiusryhmässä osallistujat määrittelivät itse omat tavoitteensa sekä vaikuttivat toiminnan sisältöön. Hankkeessa todettiin usealla asiakkaalla aikaisemmin diagnosoimaton ADHD. Hanke vastasi kuntoutustarpeeseen järjestämällä pitkäkestoisen ADHD-kuntoutuskurssin. 

Asiakkaat ovat antaneet sekä kirjallista että suullista palautetta toiminnasta. Hanketyöntekijät ovat ottaneet palautteet huomioon toiminnan kehittämisessä.