Verkostotyön malli senioritaloihin

Toimijat ja resurssit

Malli toteutetaan moniammatillisena verkostotyönä. Työryhmän jäsenet ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. (mm. asumisneuvoja, sosiaaliohjaaja, fysioterapeutti). Toiminnan tukena on alueellinen verkosto, joka koostuu alueen muista toimijoista (mm. yhdistykset, lähipoliisi, pelastuslaitos, seurakunta). Mallin käyttöön on laadittu toimintakyvyn ja voimavarojen arviointilomake.

Mallin toteuttaminen edellyttää verkostosuhteita ja verkostotyön taitoja, joiden avulla voidaan joustavasti hoitaa asiakkaan ongelmatilanteita. Yhteydet pitää saada toimimaan niin sosiaalivirastoon, apuvälinekeskukseen, lähipoliisiin kuin kotihoitoonkin. 

Toimivuuden kannalta on tärkeää määritellä työryhmän jäsenten roolit ja vastuut toiminnassa. Muiden alueellisten verkostojen kanssa toimintaa ylläpidetään vapaamuotoisemmin. Mallille laaditaan oma toiminta- ja arviointisuunnitelma

Prosessin kulku

Senioritalon asukkaille tarjotaan mahdollisuus osallistua fysioterapeutin tekemään toimintakyvyn arviointiin. Toimintakyvyn arviointi on tapa päästä asukkaiden koteihin ja kohdata parempikuntoisten lisäksi myös jo runsaan avun tarvitsijat omassa kotiympäristössään. Toimintakyvyn arvioinnin ohessa asiakkaalta pyydetään suostumus tietojen antamiseen tarvittaessa muille viranomaisille.

Toimintakyvyn arviointiin sisältyy fyysisen toimintakyvyn lisäksi voimavarojen sekä asumisen epäkohtien kartoitus. Fysioterapeutti informoi toimintakyvyn arvioinnin ohessa esiin tulleet asumisen-, sosiaali- tai terveysongelmat asumisneuvojalle tai sosiaaliohjaajalle, joka ottaa asian hoitaakseen itse tai vie sen eteenpäin asianmukaiselle viranomaistaholle. 

Kotikäynnin tehneen fysioterapeutin vastuulla on fyysiseen toimintakykyyn liittyvät ongelmat. Apuvälinehankintojen sujuvuuden kannalta fysioterapeutilla pitää olla auto käytössään.

Sosiaalista toimintakykyä tuetaan teematapahtumilla, infotilaisuuksilla sekä tavoitteellisilla ryhmätoiminnoilla. Tarkoituksena on luoda yhteisöllisyyttä, turvallisuuden tunnetta, asumisviihtyvyyttä sekä kehittää  talossa vapaaehtoistoimintaa. Asukkaat osallistuvat toiminnan järjestämiseen mahdollisuuksiensa mukaan.

Työryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa, jolloin käydään läpi jo toteutetut toimenpiteet ja suunnitellaan tulevat. Jokaisen asiakkaan tilanne käsitellään yksilöllisesti. Tämän lisäksi työryhmä arvioi omaa työtapaansa, asiakaspalautetta, verkoston toimivuutta sekä tavoitteen onnistumisen toteutumista.

Toiminnan osa-alueet

Mallissa on neljä osa-aluetta joihin toimenpiteet kohdistuvat.

1. Kodin turvallisuus ja toimintakyky. Näistä tärkeimpiä ovat tapaturmien ehkäiseminen kodin turvallisuutta parantamalla, liikkuminen, apuvälinehankinta ja siihen liittyvä oheistyö. 
2. Asumisen tukeminen sisältää asumisneuvojan palvelut mahdollisissa ongelmatilanteissa. Asumisneuvoja auttaa sujuvan yhteyden luomisessa kiinteistöyhtiöön sekä huoltoyhtiöön.
3. Sosiaalityö. Sosiaaliohjaajan vastuulla ovat toimeentuloon sekä muihin sosiaalipuolen asioihin liittyvät ongelmat. Hänen kauttaan on yhteys mm. kotihoitoon sekä sosiaaliviraston muihin pisteisiin.
4. Sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen sisältää kaikille avoimia toimintoja  (luennot, infot, kerhot).

Liite 1: Prosessikaavio (PDF-tiedosto)
Liite 2: Kuvaus toteutetusta mallista (PDF-tiedosto)    

Mallia on esitelty mm. Helsingin vanhusneuvostossa, alueradiossa, veteraaniasian neuvottelukunnassa ja erilaisissa paikallisissa tapahtumissa. Lisäksi sosiaaliohjaaja sekä asumisneuvoja veivät tietoa mallista omille yhteistyötahoilleen. Myös verkoston jäsenten työvälineitä hyödynnettiin. Projektin toiminnoista ja tuloksista uutisoitiin säännöllisesti Kuntoutuksen edistämisyhdistyksen Internet-pohjaisessa Keynet-uutiskirjeessä.

Tehokas, kätevä ja taloudellinen tiedottamisen väline on Internet. Alkuperäisestä, vuonna  2006,  toteutetusta pilotista tehtiin reaaliaikainen Internet-sivusto jossa toimintaa, kuvia, muuta materiaalia ja tuloksia julkaistiin projektin kulun aikana. Sivuston avulla saatiin levitettyä tietoa mallista ja yhteydenottoja tulikin paljon. Varsinaista tiedotussuunnitelmaa ei tehty, mutta jälkeenpäin ajatellen se olisi kannattanut toteuttaa. Sen avulla olisi voinut vielä tehokkaammin kohdistaa ja levittää tietoa.

Jotta malli juurtuisi käytäntöön ja leviäisi myös muihin senioritaloihin, tarvitaan siihen lisää rahallisia resursseja, kunnallista päätöksentekoa sekä halua ja tahtoa ottaa uusia toimintamalleja käytäntöön. Myös moniammatillisen verkostotoiminnan koulutus ja ymmärrys sen hyödyistä on tarpeen. Projektin loputtua varsinaisesta mallista jää nykyiseen senioritaloon toimimaan ne toiminnot, joita voidaan tuottaa kaupungin omien työntekijöiden voimin sekä senioritalon asukkaiden vapaaehtoisvoimin. 

Tiedon kerääminen

Tieto mallin toimivuudesta ja vaikutuksista asiakkaan elämään perustuu asiakaspalautteeseen sekä verkoston antamaan palautteeseen. Asiakaspalaute on pääasiassa ollut suullista. Asiakkailta kysyttiin kotikäyntien yhteydessä heidän ajatuksiaan ja mielipidettään toiminnasta. Palautteet kirjattiin lyhyesti ylös ja käsiteltiin arviointipalavereissa. Osa asiakkaista soitti itse antaakseen lisäpalautetta ja myös muutamat omaiset ottivat yhteyttä. 

Mallin vaikuttavuudesta  on vaikea kertoa tuloksia, koska toiminta on ennaltaehkäisevää ja korjaavaa. Arvailun varaan jää se, mitä olisi tapahtunut näille ongelmatilanteille, jos mallia ei olisi toteutettu. Kirjallista palautetta toimivuudesta ja vaikuttavuudesta ei ole erikseen kerätty. 

Tulokset

Positiivinen palaute koskee asiakkaan fyysisen sekä sosiaalisen toimintakyvyn kohenemista, asioiden hoitamisen sekä yhteisöllisyyden luomisen onnistumista. Lisäksi palautteissa on mainittu turvallisuuden tunteen lisääntyminen sekä hyvä palvelu, jossa on huomioitu ikääntyneen ihmisen moninaiset erityistarpeet.

Negatiivinen palaute on koskenut ainoastaan sitä, että tämänkaltaista toimintaa ei ole yleisemmin saatavilla.

Mallista saatuja tuloksia:

1. Kodin turvallisuus lisääntyi: kotona asumista uhkaavia tekijöitä kyettiin poistamaan tai vähentämään. Asukkaille tehtiin koteihin turvaratkaisuja. Heille järjestettiin tarvittavat apuvälineet: koteihin hankittiin mm.suihkutuoleja sekä rollaattoreita. Asukkaille järjestettiin luentoja paloturvallisuudesta sekä muista turvallisuusasioista.
2. Asumisen ja sosiaalisten asioiden ongelmia ratkaistiin: asukkaille järjestettiin tarpeelliset palvelut sekä tuet. Näin saatiin ehkäistyä elämän joutumista kriisipisteeseen.
3. Yhteisöllisyys asukkaiden keskuudessa lisääntyi: asukkaille on järjestetty liikuntamahdollisuuksia ja tapahtumia. Asukkaat järjestävät itse talossa virkistystoimintaa.

Johtopäätöksenä on, että iäkkäiden asukkaiden turvallisuuden tunnetta, turvallisuutta sekä toimintakykyä lisää kun heillä on nimetty henkilö, johon on helppo ottaa nopeasti yhteyttä ja joka seuraa tarvittaessa arjessa selviytymistä. Kodin turvallisuus, esteetön ympäristö ja viihtyisä piha ovat tärkeitä hyvinvoinnin tuojia. Mahdollisuus liikuntaan ja virkistykseen oman asunnon läheisyydessä lisää ikäihmisten toimintakykyä.

Arviointia toteutuksesta

Toimenpiteiden, aikataulujen, verkostojen sekä arvioinnin huolellinen suunnittelu edesauttoivat hyvään tulokseen. Tarkkaan mietitty ja toteutettu tilastointi oli tehokas työväline. Selkeä työnjako, säännölliset arviointikokoukset sekä kumppanien sitoutuminen toimintaan myös organisaatiotasolla edesauttoivat tavoitteisiin pääsemistä. Toteutuksesta saatiin hyötyä myös työryhmän jäsenille: syntyi uudenlainen työn tekemisen ilo, oppimiskokemus, motivaatio ja innostuminen.      

Malli kehitettiin osana Itä-Helsingin lähimmäistyö Hely ry:n Taitoverkko-projektia. Projektin on rahoittanut Raha-automaattiyhdistys. Mallia on pilotoitu aiemmin vuonna 2006 silloisen Turvaverkko-projektin aikana.

Projektin kuluessa kuultiin iäkkäiden asiakkaiden tarve saada palvelua "yhdeltä luukulta".  Iäkkäillä sairaudet sekä muut mahdolliset toimintakyvyn rajoitteet aiheuttavat erityisvaatimuksia palvelunsaannin suhteen. Lisäksi jollakin tavalla piti  tavoittaa aktiivisten vanhusten lisäksi myös  syrjäytyneet ikäihmiset heidän omassa elinympäristössään.

Hely ry on panostanut projektitoiminnassaan verkostotoimintaan sekä yhteistyökokeiluihin. Yhdessä saa aikaan enemmän, tehokkaammin ja lisäksi kaikki oppivat uutta. Yhteistyö on voimavara asiakkaiden lisäksi myös työntekijöille.

Malli koettiin tarpeelliseksi. Hyvä palaute asiakkailta sekä verkostoilta kannustivat kehittämään mallia edelleen toimivammaksi. Näin kehitettiin Turvallisen kotona asumisen malli senioritaloihin.

Toimijat / työryhmä:
Itä-Helsingin lähimmäistyö Hely ry  / projektihenkilöstö, Kontulan kiinteistöt oy / asumisneuvoja, Itäinen sosiaali- ja lähityön yksikkö / sosiaaliohjaaja, senioritalojen asukkaat sekä muut alueelliset yhteistyöverkostot mm. seurakunta, lähipoliisi.

Lähtöolettamuksena oli, että ikääntyneiden hyvinvointiin voi vaikuttaa parhaiten heidän omassa asuinympäristössään.