Monitoimijainen perhevalmennus

Tavoitteet ja rakenne

Monitoimijaisessa perhevalmennuksessa keskeisiä teemoja ovat vauvan ja vanhempien kiintymyssuhteen ja varhaisen vuorovaikutuksen kehittyminen, vanhempien parisuhde, vanhemmuus, vauvaperheen arki sekä tuki- ja palveluverkosto. Kiintymyssuhdetta ja vuorovaikutusta tuetaan käyttämällä toiminnallisia lähestymistapoja mm. mielikuvien käsittelyssä, imetyksessä ja vauvatuksessa. Mielikuvilla tarkoitetaan raskausaikana vanhemmille herääviä muistikuvia omasta lapsuudesta ja saamastaan hoivasta sekä mielikuvia kohdussa kasvavasta vauvasta.

Asioiden muistaminen mahdollistaa mm. haitallisten tai ikävien sukupolvelta toiselle siirtyvien perinteiden katkaisemisen. Kohtuvauvasta syntyvät mielikuvat ja fantasiat auttavat vanhempia tekemään tilaa mielessään syntyvälle lapselle. Vauva tuntuu synnyttyään tutulta ja läheiseltä, häneen kiinnittyminen ja kiintyminen helpottuvat. Raskaudenaikaiset mielikuvat vähentävät myös synnytyksen jälkeisen masennuksen ilmaantumista.

Mielikuvat kehittyvät raskausaikana prosessina, jolloin loppuraskaudessa ne hiipuvat pois ja vanhemmat alkavat odottaa todellista vauvaa syliin. Imetystä käsitellään toiminnallisesti keskustelukorttien avulla jo puolessa välissä raskautta. Vauvatus on alkuosa dialogisesta vauvatanssista. Se on menetelmä, joka helpottaa varhaista vuorovaikutusta. Sen avulla vanhemmat pystyvät luomaan vauvaansa vuorovaikutteisen palkitsevan suhteen ja oppivat lukemaan omaa lastaan paremmin.

Sisältöjä painotetaan vanhempien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Tavoitteena on, että ryhmän edetessä ryhmän jäsenten vertaisuus vahvistuu ja työntekijän rooli pienenee siten, että ohjatun ryhmän loputtua ryhmällä on edellytyksiä jatkaa ilman häntä. Parhaimmillaan alueen lapsiperheet verkostoituvat keskenään, välittävät toisistaan ja tukevat toisiaan.

Ennen vauvan syntymää perhevalmennuksiin kokoonnutaan terveysasemien tiloissa. Synnytyksen jälkeiset valmennuskerrat pidetään leikkipuistoissa. Leikkipuistot ovat monipuolisia lapsiperheiden kohtaamispaikkoja, joiden toimintaan perheet löytävät luontevasti perhevalmennuksen myötä. Niissä kaikissa on sisätilat, joissa valmennuksia voidaan järjestää. Muualla perheiden kohtaamispaikkana voidaan käyttää esimerkiksi päiväkoteja, nuoriso-, seurakunta- tai koulujen tiloja.

Toimijat

Monitoimijaisen perhevalmennuksen keskiössä ovat ensisynnyttäjäperheet, jotka tulevat äitiysneuvolaan. Näiden perheiden tapaaminen, motivoiminen ja ohjaaminen perhevalmennusryhmään on ensisijaista toiminnan toteuttamiselle. Toimijoista keskeisiä ovat äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat sekä leikkipuisto-ohjaajat. Lisäksi toiminnassa on mukana mm. synnytyssairaalat, fysioterapeutit, perhekeskuksen muut työntekijät, päivähoidon työntekijät sekä järjestöjen ja seurakunnan toimijat.

Helsingin eri alueilla (alue = terveyskeskus ja sen ympärillä olevat leikkipuistot) perhevalmennuksen suunnitteluun osallistuvat kaksi kertaa vuodessa perhevalmennuksen ohjaajien lisäksi osastonhoitajat, johtavat leikkipuisto-ohjaajat, kotipalveluohjaajat sekä mahdolliset muut lähiesimiehet ja kolmannen sektorin edustajat alueelta.

Perhevalmennuksen toteutumisen arviointiin ja kehittämiseen osallistuvat alueellisten johtoryhmien (etelä, itä, länsi, pohjoinen) jäsenet: perhekeskuksen päällikkö, johtavat leikkipuisto-ohjaajat, kotipalveluohjaajat, vastaavat sosiaalityöntekijät, päivähoidon päälliköt, ylihoitajat ja ylilääkärit sekä perheneuvolanpäällikkö. Alueellinen johtoryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa.

Monitoimijaisen perhevalmennuksen ohjaajat saattavat vaihdella alueittain, mutta keskeisiä ovat äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat ja leikkipuistojen ohjaajat eli ohjaajat ennen vauvan syntymää ja vauvan syntymän jälkeisille kerroille.

Ryhmien ohjaus tapahtuu parityönä eli jokaiselle ryhmäkerralle tarvitaan kaksi ohjaajaa. Parityö mahdollistaa ryhmien jakamisen esimerkiksi äiti- ja isäryhmiin tai toisen ohjaajan siirtymisen parittoman ryhmäläisen pariksi. Ryhmät kokoontuvat 6-8 kertaa. On toivottavaa, ettei ryhmäkoko ole 24 aikuista suurempi, sillä silloin toiminnallisten ja vuorovaikutuksellisten harjoitusten tekeminen vaikeutuu. Toisaalta ryhmässä ei voi olla vähemmän kuin neljä aikuista, sillä silloin ryhmä ei ole toimiva eikä resurssien näkökulmasta kannattava.

Prosessi

Ryhmäkertoja on 6-8 ja ne alkavat raskausviikoilla 18-22.  (Prosessiliitteessä on kuvattuna perhevalmennuksen tapaamisajat, sisällöt, oheismateriaalit, toimijat).
Liite: monitoimijaisen perhevalmennuksen prosessi (pdf)

Ensimmäisellä vastaanottokäynnillä äitiysneuvolassa ensisynnyttäjäperhe kutsutaan perhevalmennukseen. Heille kerrotaan perhevalmennuksen sisällöistä ja tavoitteista sekä annetaan perhevalmennusesite. Esitteessä on tarkemmin kerrottu perhevalmennuksen kokonaisuudesta. Esitteeseen kirjataan perhevalmennuksen aikataulu.

Ennen perhevalmennusta ohjaajapari suunnittelee valmennuskerrat yhdessä. Materiaalin läpikäyminen vie aikaa, mutta on hyvä suunnitella alustavasti valmennuskerran kulku ja ajankäyttö. Valmennussuunnitelmaan on jätettävä aikaa toiminnallisille harjoitteille ja yleiselle keskustelulle, sillä ne lisäävät valmennuskerran vuorovaikutteisuutta ja vertaisuuden kokemusta.

Ennen toista valmennuskertaa suunnitellaan tulevaa valmennuskertaa yhdessä työparin kanssa. Lisäksi pyydetään vauvaperhe vierailemaan valmennusryhmään.

Ennen kolmatta valmennuskertaa suunnitellaan tapaamisen sisältö yhdessä työparin kanssa. Valmennuskerralle otetaan mukaan synnytyssairaaloiden esitteet. Otetaan yhteyttä perhekeskuksen työntekijään viidennen valmennuskerran osalta.

Ennen neljättä valmennuskertaa kätilöt valmistautuvat tutustuttamaan perheet synnytykseen ja siihen kuuluviin käytänteisiin.

Ennen viidettä valmennuskertaa terveydenhoitaja muistuttaa ryhmäläisiä sovitusta ryhmätapaamisesta. Terveydenhoitaja ottaa yhteyttä kumppaniinsa leikkipuistossa ja he sopivat yhdessä läpikäytävät asiat. Terveydenhoitajan kysyy tuoreilta vanhemmilta synnytys- ja imetyskokemuksia. Leikkipuisto-ohjaaja tutustuttaa perheet puistoon ja puiston toimintaan sekä sopii seuraavista tapaamisista.

Ennen 6.-8. valmennuskertaa leikkipuisto-ohjaaja lähettää sähköpostia viidennelle kerralle osallistuneille perheille tulevista valmennuskerroista ja niiden teemoista. Aiheet on valittu perheiden toiveiden perusteella. Myös ne perheet, jotka eivät päässeet viidennelle kerralle, kutsutaan tapaamiseen, mikäli yhteystiedot on saatavilla tai terveydenhoitajalla on mahdollisuus asiasta kertoa. Kutakin valmennuskertaa ennen suunnitellaan tietoiskut ja valitaan käytettävät menetelmät. Lisäksi sovitaan työnjaosta.

Perhevalmennusryhmän jälkeen perheiden palautteet käydään läpi ja parin kanssa keskustellaan siitä, miten on onnistuttu. Palautteet käsitellään toimijatapaamisissa kaksi kertaa vuodessa osana monitoimijasta arviointia, jossa arvioidaan myös yhteistyötä ja valmennuksen toteutumista. Arvioinnin tulokset käsitellään alueellisissa johtoryhmissä.

Monitoimijaiselle perhevalmennukselle on tehty oma Perhevalmennuksen käsikirja (2007). Käsikirjassa on kuvattu perhevalmennusmalli ja siitä löytyvät kullekin ryhmäkerralle tuntisuunnitelmat, artikkeleita sisällöistä, lomakkeita sekä toiminnallisia harjoitteita. Vanhemmille on tehty oma Vanhemmaksi-työkirja (2007), joka on suunniteltu tukemaan itseopiskelua.

Lisäksi perhevalmennuksesta on olemassa vanhemmille jaettava esite. Materiaalin perehtymisen lisäksi perhevalmennuksen ohjaajan on hyvä osallistua monitoimijaiseen perhevalmennukseen orientoivaan koulutukseen, jossa käydään läpi sekä perhevalmennuksen malli että sisällöt. Koulutuksessa tutustutaan myös muihin toimijoihin ja käydään läpi ryhmänohjauksen periaatteita.

Monitoimijaisen perhevalmennuksen kehittäminen aloitettiin Helsingissä pohjoiselta perhekeskusalueelta ja pilottialueena olivat Malmi-Pukinmäki ja Pihlajamäki-Viikki. Alueella asuu 16 500 (2006) lapsiperhettä. Pilottialueella on koottu toimijoiden verkostoja, joka koordinoi mm. monitoimijaista perhevalmennusta ja muita varhaisen tuen työmuotoja.

Monitoimijaisen perhevalmennuksen kehittäminen aloitettiin Helsingissä pohjoiselta perhekeskusalueelta ja pilottialueena olivat Malmi-Pukinmäki ja Pihlajamäki-Viikki. Alueella asuu 16 500 (2006) lapsiperhettä. Pilottialueella on koottu toimijoiden verkostoja, joka koordinoi mm. monitoimijaista perhevalmennusta ja muita varhaisen tuen työmuotoja.

Tulokset on osittain levitetty ja juurrutettu perustyöhön pilottialueilla vuosien 2006-2007 aikana. Koko kaupungissa on lapsiperheitä 55 000 (2006) ja lapsiperhe-toimijoita tuhansia, siksi monitoimijaisen perhevalmennuksen ja monihallinnollisen yhteistyön vieminen pysyviin rakenteisiin vaatii useamman vuoden pitkäjänteisen työn. Kehittämistyötä jatketaan vielä vuoden 2008 loppuun Sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella.

Kehittämistyön tavoitteet vuonna 2008 ovat vauvaperheiden kanssa tehtävän ryhmämuotoisen ja perhekohtaisen työn kehittäminen neuvolan, synnytyssairaaloiden, leikkipuistojen ja perhekeskusten muiden toimijoiden, päivähoidon, perheiden ja järjestöjen kanssa sekä yhteistyön koordinoiminen ja johtaminen alueellisen mallin pohjalta sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa.

Toimintaa laajennetaan koko kaupunkiin ja juurrutetaan toiminnan eri tasoille ja johdonrakenteisiin vuoden 2008 loppuun mennessä hankkeena ja sen jälkeen perustyön keinoin siten, että monitoimijaista perhevalmennusta tarjotaan kaikille ensisynnyttäjäperheille koko kaupungissa vuonna 2010. Jatkossa käytännön kehittämistoiminnan lisäksi kerätään myös systemaattista arviointitietoa perhevalmennusmallin vaikutuksista toimija- ja asiakastasolla. Asiakaspalautteet ja toimijoiden arvioinnit on tarkoitus tehdä internet-pohjaiselle alustalle (esim. Digium).
Liite: Alueellisen yhteistyön koordinoinnin malli (pdf)

Perhevalmennusta pilotoitiin 24 ryhmässä Malmin, Pukinmäen ja Pihlajamäen terveys-asemilla ja leikkipuistoissa. Pilotointiin osallistui terveydenhoitajia, leikkipuisto-ohjaajia sekä sosiaaliohjaajia. Asiakasarviointi toteutettiin lomakekyselyinä tai ryhmä-haastatteluina 5. kerralla eli ensimmäisellä jälkikerralla (16 ryhmää, 79 vastausta) sekä 8. kerralla eli viimeisellä tapaamiskerralla (11 ryhmää, 45 vastausta). Ryhmien ohjaajilta kerättiin palaute sähköpostilla jokaisen valmennuskerran jälkeen. Lisäksi terveyskeskuksen toimijoiden kanssa järjestettiin kolme arviointityöpajaa, joita ennen toimijoilta kerättiin tietoa lomakekyselyllä käytetyistä menetelmistä ja käsitellyistä sisällöistä.

Tulokset

Pilotoidun perhevalmennusmallin synnytystä edeltäville kerroille osallistuneilta perheiltä on kerätty palautetta 20 ryhmässä. Vastauksia on saatu yhteensä 93, joista äitien vastauksia oli 61 ja isien 27. Lisäksi viisi pariskuntaa vastasi yhdessä.

Vastausten perusteella perhevalmennuksen sisällöt vastasivat perheiden tarpeisiin hyvin. Puolet vastanneista oli sitä mieltä, että asioiden käsittely, tietoiskut, keskustelut ja toiminnalliset harjoitukset, tukivat hyvin heidän valmentautumistaan synnytykseen ja vanhemmuuteen. Monen vastanneen mielestä perhevalmennuksessa hyvää olivat keskustelut ja kokemusten jakaminen toisten odottajien kanssa.

Monitoimijaisen perhevalmennusmallin synnytyksen jälkeisille kerroille osallistuneilta perheiltä on kerätty palautetta 16 ryhmässä. Vastauksia on saatu 66, joista äitien vastauksia oli 46 ja isien 20. Lisäksi yksi pariskunta vastasi yhdessä. Lähes kaikille jälkiryhmiin osallistuneille oli tärkeää, että he tuntevat muita lapsiperheitä. Suurin osa oli tutustunut ryhmässä uusiin ihmisiin ja reilusti yli puolet aikoi pitää yhteyttä toisiinsa myös jatkossa. Valtaosa ryhmiin osallistuneista koki saaneensa ryhmästä myös hyödyllistä tietoa. Vastaajat odottivat jälkikerroilta ennen kaikkea tutustumista ja kokemusten jakamista muiden vauvaperheiden kanssa.

Tulosten perusteella vanhemmuuden vahvistuminen näkyy perheiden arjessa jaksamisena ja selviytymisenä. Perheiden palvelut tulevat tutuiksi, tarvittaessa avun pyytäminen ja vastaanottaminen helpottuvat. Perhevalmennus tukee erilaisia vanhemmuuden muotoja. Niissä perheitä, joissa on kaksi vanhempaa, kannustetaan molempien vanhempien vahvaan sitoutumiseen perheeseen. Jaetun vanhemmuuden kokemukset tukevat lapsen elämää ja vanhempien parisuhdetta. Tutustuminen toisiin perheisiin ja kokemusten vaihtaminen vahvistaa niin vanhemmuutta kuin arjen sujumista. Pidemmällä aikavälillä on saatavissa lisää tuloksia käytännön vaikuttavuudesta.

Monitoimijainen perhevalmennus on kehitetty osana Lapaset Perheverkosto -hanketta, joka on Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman PERHE-hankkeen kuntahanke. Helsingissä kehittämistyön lähtökohtana on ollut helsinkiläisten lasten ja lapsiperheiden elinolojen ja hyvinvoinnin edistäminen. Hankkeen tarkoituksena on ollut uudistaa lapsi-perhepalveluita luomalla ja juurruttamalla sellaiset toimivat ja rakenteelliset yhteistyömuodot, jotka edistävät lapsiperheiden hyvinvointia.

Kehittämistyö perustuu sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä kolmannen sektorin eri toimijoiden aikaisempaa tiiviimpään kumppanuuteen, jonka avulla perheiden vahvuuksia ja osallistumista sekä vertaistuen hyödyntämistä tuetaan. Kumppanuus konkretisoituu monitoimijaisessa perhevalmennuksessa.

Lapaset Perheverkosto -hankkeen pilottialueet Helsingissä ovat olleet Malmi-Pukinmäki ja Pihlajamäki-Viikki. Palveluita on kehitetty yhdessä sosiaaliviraston, terveyskeskuksen, synnytyssairaaloiden ja muiden paikallisten toimijoiden sekä alueen asukkaiden kanssa.

Monitoimijaisen perhevalmennuksen kehittämisessä on hyödynnetty parastamista (benchmarking), asiakasarviointia, toimija-arviointia, nykytilanteen kartoitusta, projektitiimin asiantuntija- ja kokemustietoa sekä uusinta tutkimus- ja teoriatietoa lapsen ja vanhemmuuden kehityksestä ja tukemisesta. Lisäksi suunnittelun pohjana ovat olleet perheiden (isä- ja äitiryhmä) sekä toimijoiden (terveyskeskus ja sosiaalivirasto) ryhmähaastattelut. Kehittämistyössä on hyödynnetty kokemuksia Leksandin ja Espoon kehittämistä perhevalmennusmalleista.

Lapaset projektitiimin sosiaaliviraston projektisuunnittelija osallistui perhevalmennus-ryhmiin sosiaaliviraston toimijoiden kumppanina keräten samalla tietoa ja ideoita jälkiryhmien sisällöistä ja toiminnallisista menetelmistä. Myös sosiaaliviraston toimijoilta kerättiin tietoa käytetyistä menetelmistä ja käsitellyistä sisällöistä lomakekyselynä. Osallistuminen perhevalmennukseen oli täysin uutta sosiaaliviraston toimijoille. Pilotoinnin päätteeksi pilottiin osallistuneiden toimijoiden kanssa käytäntöä arvioitiin voimavaraistavan arvioinnin menetelmällä.

Monitoimijaisen perhevalmennuksen perustehtäväksi muodostui kehittämisen tuloksena seuraava: Perhevalmennus on vanhemmuuden vahvistamista ja arjen tukemista sekä lapsiperheiden sisäisen ja keskinäisen vuorovaikutuksen edistämistä. Onnistuneen monitoimijaisen perhevalmennuksen kulmakiviä ovat:

• kunnioittava ja arvostava kohtaaminen; vuorovaikutus
• vertaistuen mahdollistava ajatusten ja kokemusten vaihto
• tiedon ja taidon herättely sekä osaamisen vahvistaminen asiakkaiden tarpeista käsin
• puheeksiottaminen
• verkostoituminen (perheiden kesken ja toimijoiden kesken)

Perhevalmennuskäytännön kehittämisen taustalla ovat olleet valtakunnallisen PERHE-hankkeen ohjelmateoreettiset lähtökohdat:

1. Vanhempien osallisuus ja vertaistoiminta (vanhempainryhmät) vahvistavat vanhemmuutta ja edistää lasten hyvinvointia.
2. Perhelähtöinen työtapa (parisuhteen tukeminen, perhevalmennus, kasvatuskumppanuus) vahvistaa vanhemmuutta ja edistää lasten hyvinvointia.
3. Moniammatillinen toiminta ja peruspalvelujen perhetyö vahvistavat työntekijöiden ennaltaehkäisevää ja varhaisen tukemisen osaamista, keskinäistä oppimista ja keskinäistä vertaistukea.
4. Kumppanuuteen perustuva yhteistyö ja eri toimijoiden voimavarojen kokoaminen perhekeskuksiksi mahdollistaa resurssien optimaalisen käytön ja innovatiiviset toimintamallit.
5. Perhekeskus lisää perheiden keskinäisen yhteistyön muotoja ja lähialueen yhteisöllisyyttä.

Monitoimijaisen perhevalmennuksen kehittämisessä on hyödynnetty asiakasarviointia. Suunnittelun pohjana ovat lisäksi olleet perheiden (isä- ja äitiryhmä) ryhmähaastattelut.