Lastensuojelutyön ammattilaisen Miia Pitkäsen mukaan itse- ja vertaisarviointi selkiyttää omaa työnkuvaa, parantaa ryhmätyöskentelyä ja auttaa hahmottamaan asiakkaan tilannetta kokonaisvaltaisesti. Kivikon lastensuojelutyöryhmä haluaa juurruttaa Kuvastin-arviointimallin osaksi lastensuojelun perustyötä.
Mitä teet työksesi?
- Olen ollut Kivikon ja Kurkimäen lastensuojelutyöryhmän johtava sosiaalityöntekijä syksystä 2006. Aiemmin työskentelin ryhmässä sosiaalityöntekijänä.
Miten päädyit käyttämään Kuvastin-arviointimenetelmää?
- Työryhmämme sai mahdollisuuden valita, mitä työskentelymme osa-aluetta lähtisimme syventämään. Halusimme tarkastella työkäytäntöjämme ja kehittää tapaamme tehdä lastensuojelutyötä. Vetoapua Kuvastimen käyttöönottoon tarjoutui, kun pääsimme mukaan Stakesin Kuvastin-verkostoon.
Oliko sinulla aiempia kokemuksia arviointimenetelmistä?
- Ei tällaisessa muodossa, Kuvastin on järjestelmällisyydessään hyvin omanlaisensa arvioinnin tapa.
Mitä Kuvastimella arvioidaan ja mitä arviointiin kuuluu?
- Me arvioimme asiakas-caseja ja -prosesseja kymmenen hengen ryhmässä. Arviointi koostuu itsearvioinnista, vertaisarvioinnista ja tulosten seurannasta. Tähän mennessä pidetyissä Kuvastin-kokouksissa kukin työntekijä on esitellyt valitsemansa asiakastapauksen. Itsearviointivaiheessa kukin työntekijä on arvioinut tehtyä lastensuojelutyötä ja analysoinut asiakkaan historiaa ja tilannetta kokonaisvaltaisesti.
- Vertaisarvioinnissa työryhmä käy vuoropuhelua ja reflektoi asiakkaan tilannetta, siihen johtaneita tapahtumia ja sitä, miten tulevaisuudessa pitäisi toimia. Lisäksi pohditaan omaa työtapaa ja asiakkaan ja työntekijän välistä vuorovaikutusta.
- Puolen vuoden päästä tarkastellaan, miten suunnitelmat toteutuivat ja asiakkaan tilanne eteni. Silloin pyrimme tarkastelemaan myös vaikuttavuutta. Tarkoituksenamme on juurruttaa Kuvastin-kokoukset osaksi perustyötä.
Onko Kuvastimeen tutustuminen ja sen käyttäminen ollut helppoa?
- Arviointikysymyslomake on ollut hyödyllinen apuväline, sillä menetelmä haastaa pohtimaan vaikeitakin kysymyksiä, jotka eivät arkityössä automaattisesti nouse esiin.
- Verkostotapaamiset ovat tukeneet työskentelyä. On hyvä, ettei tarvitse hallita menetelmää pelkän opaskirjan avulla.
Mikä Kuvastin-arvioinnissa on haasteellista?
- Meidän työryhmässämme vertaisarvioinnissa on mukana eri ammattirooleissa olevia työntekijöitä. Siksi näkemykset siitä, miten tilanteissa tulisi toimia, saattavat olla ristiriitaisia. Myös tarkasteltavan kokonaisuuden koostaminen vie aikaa, sillä lastensuojelussa asiakkuudet ovat pitkiä ja monitahoisia.
Miten Kuvastin-työskentely on kehittänyt sinun ja työyhteisösi käytäntöjä?
- Yleensä eri työntekijät hoitavat asiakkaan asiasta yhden pätkän. Kuvastin antaa aikaa ja mahdollisuuden tarkastella asiakkaan tilannetta kokonaisvaltaisesti ja jäsennellysti.
- Ryhmän moniäänisyyden kautta olemme oppineet tuntemaan toistemme työrooleja ja yhteistyömme on parantunut. Lisäksi tapaamisissa voi pohtia omaa rooliaan suhteessa kentän muihin toimijoihin, mikä on hyödyllistä viranomaistyössä.
Vertaisarviointitilanteessa uudet työntekijät pääsevät sisälle kokeneempien työntekijöiden maailmaan ja hiljaiseen tietoon.
- Kokouksissa saa puhua ilman että muut keskeyttävät. Samalla muut voivat kuunnella rauhassa, mitä toisella on sanottavanaan. Myöhemmin annetaan positiivista palautetta, mikä on aina tervetullutta. Tapaamisissa voi käydä läpi myös työhön liittyviä vaikeita tunteita.
Miten asiakkaat ovat suhtautuneet Kuvastimeen?
- Väline on tarkoitettu ensisijaisesti työntekijöille. Asiakkaat eivät ole tietoisia käyttämästämme Kuvastin-menetelmästä.
Miten itsearviointi mielestäsi poikkeaa muusta arvioinnista?
- Lastensuojelutyön arjessa arvioidaan lapsen tilannetta, mutta Kuvastimessa pohditaan myös omaa roolia ja tarkennetaan sitä. Lisäksi siinä huomioidaan reunaehdot, jotka ovat olleet läsnä asiakkaan tilanteessa.
Kenelle suosittelet Kuvastinta ja miksi?
- Kokemus osoittaa, että Kuvastin sopii myös lastensuojelutyöhön. Suosittelen sitä kaikille, jotka haluavat kehittää omia työkäytäntöjään.
Teksti: Piia Holopainen (11.1.2007)