Neljän vuoden välein julkaistava tasa-arvobarometri näki jälleen päivänvalon viime viikolla. Tällä kertaa isoimmat otsikot revittiin siitä, kuinka suuri prosentti korkeasti koulutetuista naisista koki, että heillä on haittaa sukupuolestaan palkkauksessa.

Täysin vaille "virallista huomiota" eli sitä, mitä barometrista Tilastokeskuksen ja STM:n taholta nostettiin esiin, jäi kohta, jossa oli tiedusteltu kotona väkivallan kohteeksi joutumisen pelkoa. Tästä ei mainittu barometrin julkistamistilaisuudessa, ei barometrin tiedotteissa, eivätkä valtamediat ainakaan toistaiseksi ole asiasta myöskään uutisoineet. Nettikeskusteluissa asian ruotiminen lähti toki heti käyntiin.

Kotona koetusta väkivallan pelosta saatu tulos on sillä tavalla huomionarvoinen, että se on täysin vastoin "virallista totuutta".

Barometrissa kysyttiin: ”Pelkäättekö väkivallan kohteeksi joutumista tai oletteko sen takia varuillanne perhepiirissä?” Vastausvaihtoehtoja oli kolme ja näin vastattiin:

Usein
- miehet: 0%
- naiset: 0%

Ainakin silloin tällöin
- miehet: 1%
- naiset: 0%

Hyvin harvoin
- miehet: 3%
- naiset: 2%

Miten barometrissa saatu tulos on selitettävissä, jos kerran läheisissä ihmissuhteissa tapahtuva väkivalta Suomessa on sillä tavalla sukupuolittunutta, kuin mitä ministeriötasollakin esitetään?

Erityisen ihmeelliseksi tämän tuloksen tekee vielä se asia, mitä tiedetään sukupuolten eroavaisuuksista liittyen läheisissä ihmissuhteissa esiintyvän väkivallan pelkäämiseen. Tiivistetysti: miehet eivät niin helposti, kuin naiset, pelkää itseensä kohdistuvaa väkivaltaa, vaikka heihin olisi sitä nykyisessä parisuhteessa kohdistunutkin ja toisaalta, jos väkivaltaa on jossain aiemmassa elämän tilanteessa esiintynyt, naiset traumatisoituvat siitä helpommin ja kokevat tämän takia uusissakin (nykyisissä) parisuhteissaan väkivaltaan liittyvää pelkoa.

Naisten ”pelkäämisalttiudesta” huolimatta, barometrin tulos oli se, että naisiin verrattuna kaksinkertainen määrä miehiä kertoi pelkäävänsä tai olevansa väkivallan takia kotona varuillaan.

Ehkä meidän on kohta syytä kaivaa esiin Thomas Kuhnin klassikko, The Structure of Scientific Revolutions vuodelta 1962, ja kerrata paradigman vaihdoksen vaiheita. Nyt barometrista saatu tulos ei nimittäin ole ainoa tähän suuntaan viitettä antava havainto lähisuhdeväkivallan alalla.

- - -

Tasa-arvobarometri 2008 - tiivistelmä & koko julkaisu
http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/doc...18/index.htx