Asenteet, eräänlaiset kulttuuriset sisäistykset, on usein nostettu selittäväksi syyksi sille, miksi miesten naiskumppaneihinsa kohdistamaa väkivaltaa tapahtuu.
Erikoiseksi tämän asenteiden merkityksen korostamisen Suomessa tekee se, että koskaan ei tietämäni mukaan mitään sellaisia tutkimustuloksia ole Suomessa saatu, jotka puhuisivat sen puolesta, että suomalaisilla miehillä, tai suomalaisilla yleensä, olisi sellaisia asenteita, jotka ilmentäisivät suopeaa suhtautumisen tapaa miesten naisiin kohdistamalle väkivallalle. Pikemminkin päinvastoin.
Reilut kaksi vuotta sitten nostin tämän ihmettelynaiheeni esille sosiaalityön professorin Leo Nyqvistin kanssa käymissäni keskusteluissa. Nyqvist on itse tehnyt miehiin ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvää tutkimusta, jonka lisäksi hän yliopistoihmisenä on pitkään seurannut aihealuetta sivuavaa tutkimusta laajemminkin. Hänkään ei ollut tietoinen, että jonkun suomalaisen tutkimuksen mukaan Suomessa miesten naisiin kohdistamaan väkivaltaan suhtauduttaisiin jotenkin myötämielisesti ja hyväksyvästi.
Miksi sitten ihan yleisesti esitetään ”väärien asenteiden” olevan syynä miesten naisiin kohdistamalle väkivallalle, jos kerran mitään suoraa tämän suuntaista evidenssiä ei Suomen oloihin liittyen ole olemassa? Jatkuvastihan tehdään erilaisia asennetutkimuksia ja toteutetaan aika ajoin toistuvia asennebarometreja. Luulisi näistä joistain jo kantautuneen jonkinlaista tukea olettamalle.
Asenne -puhe ja sen kytkökset
Käsittääkseni halu puhua asenteista miesten naisiin kohdistaman väkivallan yhteydessä liittyy olennaisesti siihen, että sitä kautta löytyvät välittömät kytkökset sosiaalisesti jaettuun ja arvoihin. Tätä kautta ilmiö on luontevaa nähdä isona yhteiskunnallisena ongelmana, jossa jotain yleisellä tasolla vallitsevaa on syytä lähteä korjaamaan.
Ongelman yhteiskunnallista ja yleistä luonnetta korostamalla välitetään samalla viesti, jonka mukaan miesten naisiin kohdistamaa väkivaltaa ei ole syytä nähdä ensisijassa joihinkin tilanteisiin ja yksilöiden toimintaan niissä liittyvänä asia, vaan olennaiset kytkökset on haettava laajemmista yhteyksistä.
Ja kuten usein myös tuodaan esille, naisiin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeusrikkomus, jonka ehkäisemiseksi valtiovallan on kansainvälisten sopimusten velvoittamana erityisesti ponnisteltava.
Suomessa vallalla oleva teoria läheisissä ihmissuhteissa esiintyvästä väkivallasta kertoo meille, mistä miesten naisiin kohdistama väkivalta johtuu. Peruslähtökohta tässä vallitsevassa ilmiön jäsentämisen tavassa on sen korostaminen, kuinka valta on epätasaisesti jakautunut sukupuolten välillä. Tämän takia onkin luontevaa, että Suomessa läheisissä ihmissuhteissa ilmenevä väkivalta hahmottuu ensisijassa tasa-arvopolitiikkaan liittyväksi aihealueeksi.
Lähtökohtavalinnan seuraukset
Teoria ei kuitenkaan usein jää vain teoriaksi, vaan kuten Kurt Lewinin kuuluisa kiteytys asian ilmaisee, ”mikään ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria”. Teoria toimii niin haluttaessa kuin reittiopas. Siitä ammentaen voi hakea vastausta, mitä on syytä tehdä, jos havaittua asiantilaa halutaan lähteä muuttamaan.
Omaksuttu teoria antaa suuntaviivat miesten naisiin kohdistaman väkivallan ehkäisyn politiikalle, väkivallan ehkäisyyn tähtääville toimenpideohjelmille, tuettavien palvelumuotojen linjauksille sekä viime kädessä jopa sille tavalle, jolla asianosainen, ongelmasta omassa elämässään kärsivä ihminen, on kohdattava.
Omasta ymmärryksestäni käsin miellän, että hyväksyviä asenteita miesten naisiin kohdistamalle väkivallalle ei Suomessa ole juuri lainkaan. Sen sijaan tietynlaisten tunnetilojen sietämisen vaikeus ja vaikeus säilyttää vuorovaikutustilanteissa oman itsen arvostamisen tunne ovat keskeisiä syitä suomalaisessa läheisten ihmisten välillä esiintyvässä väkivallassa.
Kun läheisissä ihmissuhteissa esiintyvän väkivallan hahmotetaan keskeisimmiltä osin liittyvän joko ”tunnetilojen sietämisen vaikeuteen” ja ”itsearvostamisen vaikeuteen” joissain tilanteissa, tai vaihtoehtoisesti ”vääränlaisiin (naisiin kohdistuvaa väkivaltaa hyväksyviin) asenteisiin”, päädytään kaikilla tasoilla, jotka näistä erilaisista lähtökohtajäsennyksistä seuraavat, hyvin erilaisiin lopputulemiin.
- - -
Olisi todella upea kuulla Sinulta, tämän tekstin lukija, mitä itse ajattelet asenteiden merkityksestä liittyen miesten naisiin kohdistamaan väkivaltaan erityisesti Suomessa. Onko suomalainen asenneilmapiiri mielestäsi jollainlailla suopea sille, että mies kohdistaa naiseen fyysistä väkivaltaa? Tunnetko monta sellaista ihmistä, jotka suhtautuvat suopeasti miesten naisiin kohdistamaan väkivaltaan?