Sateista marraskuuta

Kahdeksan viikkoa naapurkaupungin suuressa sairaalassa on yhtä iltavuoroa vaille ohitse.Itse asiassa opinnot ovat arviointikeskustelua vaille ohitse ja joulukuussa todistus "kourassa".Siis kouluohjaajasta lähihoitajaksi.Koulutie on ollut kuoppainen ja paikoin raskaskin ,mutta viimeinkin ohi.En kuitenkaan toistaiseksi ole jättämässä koulumailmaa,mutta kuka tietää,onhan tässä kuitenkin vielä eläkkeeseen aikaa.....teinivuosien verran :)

Niin,harjoittelusta......olen ollut pehmytkirurgian osastolla joka tarkoittaa mm.sappi-,munuais-virtsarakko-ja eturauhasleikkauksia.Monenlaista tutkimusta pääsin seuraamaan ja samoin yhtenä päivänä heräämön hoitajien työtä .Potilaita oli eri ikäisiä,vanhimmat lähempänä sataa vuotta,nuorimmat vasta parikymppisiä.Joku toipui nopeammin joku hitaammin.

Muutama asia minua kuitenkin jäi kummastuttamaan.Ensinnäkin vanhus jolla elettyä elämää takana jo yli yhdeksänkymmentä vuotta.Onko oikein lähteä leikkaamaan vanhusta kun lopputuloksena voi olla potilaan jääminen ns.pöydälle eli potilas kuolee leikkauksen aikana?Tai jos potilas selviääkin leikkauksesta ,mutta ei toivu enään kotikuntoon vaan menehtyy osastolla ? Ilman leikkausta potilas kuitenkin saattaisi elää vielä vuoden kaksi, ehkä jopa sata vuotiaaksi.

Toinen asia jota kovasti pohdin oli kahdeksankymppinen potilas jolle  suunniteltiin vielä maksan siirtoa......Eikö meillä tässä maassa ole nuorempiakin jotka sen siirteen tarvitsevat? En sano tätä sillä ettenkö hyväksyisi siirrettä ikään katsomatta vaan mietin ,että selviääkö iäkäs ihminen tällaisesta suuresta operaatiosta.Ja entä jos potilas itse ei halua siirrettä? Joskus tuli tunne ,ettei potilasta kuunnella ollenkaan vaan lääkärit tekevät päätöksen ns.omin nokkinensa.

Mutta,kaikesta tästä oppineena olen tehnyt itselleni hoitotestamentin.En halua että minulle aiheutetaan turhaa kipua jos loppuelämäni voin viettää vähemmillä kivuilla.Älkää nyt luulko ettei sairaalassa kipulääkettä saisi.Kyllä sitä saa aina tarvittaessa ja saattohoitovaiheessa potilas pidetään mahdollisimman kivuttomana ja ennen hoitotoimenpiteitä(pesut,asennon vaihdot jne.) annetaan riittävästi kipulääkettä.

Kaikki kunnia kuitenkin lääkäreille ja hoitajille,he tekevät arvokasta työtä.