Sosiaaliportin joka tiistaisessa toimituspalaverissa ehdotin vapun kunniaksi viikon kysymykseksi: "Onko vappu enää työväenjuhla?". Tästä alkoikin pitkä keskustelu siitä, ketkä ovat nykypäivän työväkeä. Käsitetäänkö työväkenä ainoastaan ruumiillista työtä tekevät, taikka vasemmalle päin poliittisesti suuntautuvat henkilöt? Vai voiko korkeakoulutettu kokea itsensä osaksi työväkeä?

Helsingissä vapun juhlijat jakautuvat molemmille puolille pitkää siltaa. Ullanlinnanmäellä nähdään edelleen paljon valkolakkisia. Perinne ylioppilaiden vappujuhlasta kaupungin eteläisessä osassa on vanha. 1900-luvun alussa koulutus ei kuulunut kaikkien etuoikeuksiin. Harva köyhän, työväkeen kuuluvan perheen lapsi pääsi opiskelemaan ja hankkimaan valkolakkinsa. Työväki taas marssi tuolloin muun muassa työpäivien lyhentämisen puolesta. Ajan muuttumisen myötä myös juhlijat Kalliossa ja sillan toisella puolella ovat vaihtuneet. Työväeksi itseään tituleerava saattaa yhtä lailla olla virkamies kuin vaikkapa ahtaaja.

Jokainen juhlikoon vappunsa työväkenä, ylioppilaana, opiskelijana tai ei mihinkään edellä mainituista kuuluvana. Pääasia lienee se, ettei vapusta, tuosta suomalaisten ainoasta karnevaalista, tulisi liian kurttuotsaista juhlaa. Sen verran pitkä kaamos meillä on taas takana, että katolilaisen pyhimyksen Valpurin muistoksi vietettyä kevään aloittamisjuhlaa kannattaa juhlistaa. Perinteitä ovat ainakin opiskelijat pitäneet yllä vuosi kausia. Miten sinä vietät vappuasi?