Tietokoneethan eivät toimi. Sama pätee useaan muuhunkin tekniseen vempaimeen. Yritimme eilen koko toimituksen voimin virittää puhelinneuvottelua lentävää lautasta muistuttavan pömpelin ja mikrotukihenkilön kera eri puolilla maata sijaitsevien tahojen välille. Eihän siitä mitään tullut. Myöhemmin kävi ilmi, että olisi pitänyt painaa r-näppäintä.

Joskus tuntuu, että koko tekninen kehitys on kääntynyt minua vastaan. Välillä edes liukuovet eivät avaudu, vaikka kuinka tepastelen niiden edessä. Uuden televisioni teksti-tv käyttäytyy omituisesti. Puhumattakaan itse tietokoneista saatikka niiden kehitykseen liittyvästä sanastosta. Vai onko teille kaikille täysin selvää mitä tarkoittavat eväste, sovelma, wai tai proxy-palvelin?

Muistelen "vanhoja hyviä aikoja", kun teininä äänitin c-kasetille suosikkikappaleita (voi sitä käsityön tuntua!) tai aikaa ennen kännyköitä, kun kotiin tullessa sai rauhassa kuunnella viestit puhelinvastaajasta. Sain ensimmäisen sähköpostiosoitteeni, kun aloitin yliopisto-opinnot 90-luvun alkupuolella. Valmistuttuani jouduin luopumaan sähköiseksi kodikseni muodostuneesta osoitteesta ja sen vaihtaminen tuntui yllättäen haikealta. Siitä oli tullut ikään kuin osa identiteettiäni.

Olen alkanut kehittää sähköistä konsultointipalvelua Sosiaaliporttiin. Mielenkiinnolla odotan kumpi kehittää kumpaa enemmän: minä sähköistä palvelua vai sähköinen palvelu minua. Tarkoituksenani on ottaa tarpeellinen määrä tekniikkaa haltuun ja hyödyntää tietokonetta välineenä, joka mahdollistaa vuorovaikutuksen ihmisten välillä. Vuorovaikutus tuottaa mahdollisuuksia, joilla ei ole rajoja. Toivottavasti tekniikka pysyy perässä.