"Oh, no homeless people are here again! Call the social services! kajahtaa käytävältä. Monta sinivihreätakkista ihmistä säntäilee ympäri aulaa. Olen juuri katsomassa torstai-illan suosittua tv-sarjaa,
Teho-osastoa. Aiemmin kovin lääkäri- ja hoitajavoittoinen "Tehis", on nyt saanut käytävilleen käyskentelemään kauniin ja miellyttävän sosiaalityöntekijän. Sarjan edetessä sosiaalityöntekijä on saanut kokoajan isomman roolin. En tiedä johtuuko roolin suurentuminen siitä, että viehkeän sossun ja komean lekuri-Carterin suhde on alkanut lämmetä? Vai onko syy siinä, että sarjan käsikirjoittajat ovat vihdoin tajunneet lisätä hoitotilanteen kokonaisuuteen myös sosiaalityön näkökulman?
***
Elokuvamaailma ei ole pitänyt sosiaalityöntekijän osaa kovin kiehtovana. Vai tiedättekö monia elokuvia tai tv-sarjoja, jossa pääroolissa olisi sosiaalityöntekijä, joka auttaa sankarin tai sankarittaren tavoin elämänsä pohjatilanteessa vellovan ihmisparan uudelle ladulle? Lääkärisarjoja ja kirjoja tuotetaan pilvin pimein. Lapsena lempi-luettaviani olivat Helena-kirjat, jossa sairaanhoitajattareksi opiskeleva ja sitten työelämään siirtyvä Helena auttaa hätää kärsiviä ja luo samalla romanttisia suhteita -tietenkin lääkäreihin. Tottakai kirjat luettuani halusin vähintäänkin sairaanhoitajaksi. Miksi sosiaalityöntekijöistä ei ole tehty samanlaisia sankareita?
***
Aiemmissa Teho-osaston jaksoissa sosiaalityöntekijä on ollut näkymätön "joku", joka on hoitanut taustalla "kurjien asioita". Pikku hiljaa rooli on kasvanut näkyväksi. Sosiaalityöntekijä osallistuu neuvotteluihin ja on mukana potilaan hoitosuunnitelman teossa. Tämän viikon Teho-osastossa koditon äiti pelkäsi lastensa huostaanottoa, koska perhe asui väkivaltaisesta isästä johtuen väliaikaisesti autossa. Äiti sai kuitenkin asiantuntevaa apua sosiaalityöntekijältä, joka lupasi järjestää perheelle asunnon. Sosiaalityöntekijästä tuli ihan oikeasti sankari, vihdoinkin!