Emme mieti koko asiaa terveinä ollessamme, kuten emme muidenkaan sairauksien kohdalla. Ja jossain elämän vaiheessa joku meistä sairastuu: me itse, läheinen tai naapuri. Mielenterveyspalvelujen merkitys ja niiden saatavuus tulee mieleen yleensä vasta siinä vaiheessa, kun mielenterveys horjuu lähipiirissä.

Ennakkoluulot mielenterveyskuntoutujia kohtaan ovat tosiasia, unohtamatta monia muita ennakkoluuloja kohtaavia ryhmiä. Ymmärrys lisääntyy tiedon myötä, ja asenteiden muuttamiseen tarvitaan tietoa myös taustalla olevista epäluuloista, tietämättömyydestä, luuloista tai peloista. Palkka- ja vapaaehtoistyön keinoin voidaan saada todellisia positiivisia vaikutuksia raskaassa asenneilmapiirissä eläville.

Mielenterveyden keskusliiton teettämän kolmannen Mielenterveysbarometrin mukaan ei olla kuitenkaan ihan metsässä. Barometri kertoo asenteissa tapahtuneen lievää liikahdusta suvaitsevaisempaan suuntaan. Tutkimus selvitti mielenterveyskuntoutujien arkipäivän asioita, suomalaisten käsityksiä ja ammattilaisten näkemyksiä mielenterveyden saralta.

Barometrissä nousee esiin, että mielenterveyspalveluja saaneet kokevat saamansa palvelut yleensä hyvälaatuisiksi. Sen sijaan alan ammattilaisista vain hyvin pieni osa arvioi, että apua tarvitsevat saavat riittävästi mielenterveyspalveluja. Lisäksi palvelujen saamiseen vaikuttaa vahvasti se, missä päin Suomea sattuu asumaan.

Yhteiskunnan tuki perheille nimetään yhdeksi parhaista tavoista tehdä ennakoivaa mielenterveystyötä. Arkeen sisältyy parhaimmillaan useita tilanteita ja toimintoja, jotka ylläpitävät mielenterveyttä ja hyvinvointia. Tämä on myös viikolla 47 tulevan Mielenterveysviikon aiheena teemalla Elinvoimaa perheille.