Tänään alkaneilla oppilashuollon päivillä psykologian professori Dan Olweus Bergenin yliopistosta kertoi Norjassa tehtävästä koulukiusaamisen ehkäisytyöstä. Hän korosti sekä tiedon että toiminnan merkitystä koulukiusaamiseen puuttumisessa. Valaisevaa oli Olweuksen hahmotus koulusta sosiaalisena ympäristönä, jossa kaikki toimijat liittyvät kiusaamiskuvioon tavalla tai toisella. Eri rooleja on jaossa kiusaajasta puolustajaan ja kiusatusta sivustakatsojaan.

Olweus selvensi, että kiusaamisesta alettiin puhua 70-luvulla, mistä lähtien hän on tutkinut ilmiötä ja kehittänyt ehkäisytyötä kouluissa. Norjassa kattava koulukiusaamiskampanja käynnistettiin, kun kolme nuorta teki samana ajanjaksona itsemurhan, johon osasyynä pidettiin koulukiusaamista.

Norjassa tehtävän kiusaamisen ehkäisytyön ideana on koulun sosiaalisen ympäristön uudelleen rakentaminen. Peruspilareita tässä työssä ovat: 1) aikuisten välittävä läsnäolo, 2) tiukat rajat ei-toivotulle käyttäytymiselle, 3) johdonmukainen puuttuminen kiusaamistilanteisiin ja sovitut rangaistukset sääntöjen rikkomisesta ja 4) aikuisten ovat auktoriteettiasema ja positiivisena roolimallina toimiminen.

Kiusaamisen ehkäisyohjelma rakentuu toimenpiteistä eri tasoilla. Koko koulun tasolla suositellaan tehtäväksi vuosittaiset kyselyt oppilaille kiusaamiseen liittyen ja perustamaan erityiset työryhmät kiusaamisen ehkäisytyötä varten välitunti- ja ruokailuvalvonnan lisäksi. Luokan kesken laaditaan yhteiset säännöt kiusaamista vastaan ja luokan vanhempien kanssa keskustellaan kiusaamisesta.

Olweus perusteli, miksi vertaissovittelu ei välttämättä sovi koulukiusaamistilanteihin. Kiusaaminen ei ole konfliktitilanne, josta osapuolet lähtevät neuvottelemaan tarkoituksena päästä yhteiseen sopimukseen, vaan se on vallankäyttöä ja pahimmillaan väkivaltaa. Sovittelun osapuolilla, kiusaajalla ja kiusatulla, ei myöskään ole tasavertaista neuvotteluasemaa, sillä he lähtevät erilaisista sosiaalisista valmiuksista ja paineista.

Opetushallituksen pääjohtaja Kiri Lindroos korosti puheenvuorossaan koulun vastuuta lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukemisessa. Hän vakuutti, että koululaitosta viedään oppilaslähtöiseen suuntaan oppiainekorostuksen saadessa väistyä.

Seminaariyleisö nautti zest-lähettilään Lenni-Kalle Taipaleen musisoinnista ja esityksestä elämäntaitojen etsimisestä. Lasten ja nuorten säätiön koordinoimassa ja firmojen sponsaamassa zest.fi-projektissa julkimot kiertävät kouluissa kertomassa elämästään ja kannustamassa lapsia löytämään lahjakkuutensa. Lenni-Kallea ei ole pienestä koosta huolimatta koulussa kiusattu.