Sosiaalipalveluja koskevaa tutkimustietoa kootaan systemaattisiksi tietokatsauksiksi eri maissa toimivissa arviointi-instituuteissa. Eroja katsausten tuottamisprosessissa eri instituuttien välillä esiintyy siinä, millaista tutkimusta ja muuta materiaalia katsauksiin hyväksytään ja miten tiedon synteesi toteutetaan.
Arviointi-instituutit:
Campbell Collaboration: Kansainvälinen Campbell -yhteistyöverkosto ja sen pohjoismainen yksikkö Nordic Campbell tuottavat systemaattisia tutkimuskatsauksia sosiaalisten interventioiden vaikuttavuustutkimuksista. Katsausten on tarkoitus vastata kysymykseen "mikä toimii". Katsauksiin hyväksyttävien vaikuttavuustutkimusten on perustuttava kokeelliseen asetelmaan, jossa on käytetty vertailuryhmää. Tavoitteena on syntetisoida ensisijaisesti satunnaistetun, kontrolloidun koeasetelman avulla tuotettua tietoa interventioiden vaikuttavuudesta ja toissijaisesti muuta tutkimustietoa. Kokeellisista tutkimuksista tehdään tilastollisia meta-analyysejä.
Campbell-keskuksen verkkosivuille
IMS (Institutet för utveckling av socialt arbete): IMS on vuonna 2004 perustettu Ruotsin sosiaalihallituksen alaisuudessa työskentelevä sosiaalityön metodi-instituutti. IMS vasta hakee toimintalinjaansa systemaattisten tutkimuskatsausten metodologian osalta. Sillä on Campbellin mukaisia lähtökohtia, mutta sen aikomuksena on systematisoida myös muiden kuin kokeellisten tutkimusasetelmien tuottamaa tietoa.
IMS:n verkkosivuille
EPPI-Centre: Brittiläinen EPPI-Centre on viimeaikaisissa katsauksissaan pyrkinyt siihen, että niissä systematisoidaan erilaisten tutkimusasetelmien tuottamaa tietoa. Keskuksen mukaan koeasetelmien lisäksi tarvitaan laadullista tietoa interventioprosessin eri vaiheista ja interventioiden kohteena olevien ihmisten näkemyksistä ja kokemuksista. Eri tutkimusasetelmien tuottaman tiedon synteesillä tarkoitetaan, ettei synteesejä tehdä vain erikseen eri tutkimusasetelmien tuottamasta tiedosta vaan lisäksi eri synteesit syntetisoidaan. Keskus on kehittänyt verkkopohjaisia työkaluja tiedon keräämiseen ja tallentamiseen. Sen toiminnan keskiössä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen koulutuksen avulla.
EPPI Centren verkkosivuille
SCIE (Social Care Institute for Excellence): Isossa-Britanniassa toimiva SCIE muokkaa kerättyä ja systematisoitua tietoa mahdollisimman helppokäyttöisiksi tuotteiksi käyttäjille. SCIE:n kohdealueena on koko sosiaalihuolto. SCIE ei aseta tietokatsaustensa laatimisessa mitään tiedon lajia etusijalle, vaan niillä kaikilla katsotaan olevan oma merkityksensä sosiaalialan tietoperustana. Tiedon lajeja voivat olla
- käyttäjän tieto (sosiaalipalvelujen käyttäjien tieto, joka on saatu kokemuksina palvelujen käytöstä ja käytön reflektoinnista)
- työntekijän tieto (konkreettisessa sosiaalityössä hankittu tieto; hiljainen tieto, joka on yhteyteensä sidottua ja vaikeasti ilmaistavaa)
- organisatorinen tieto (sosiaalityön hallinnoimisesta, johtamisesta ja sääntelystä syntyvä tieto)
- poliittis-hallinnollinen tieto (sosiaalipalvelujen organisointia ja käyttöönottoa koskeva tieto ministeriöissä, valtionhallinnossa ja virastoissa)
- tutkimustieto (sosiaalityötä koskeva empiirinen tutkimus; erilaisten lähestymistapojen ja paradigmojen tuottama tieto)
SCIE:n verkkosivuille
EvidenceNetwork: Brittiläinen EvidenceNetwork on kahdeksan yksikön verkosto, jonka tutkimusasetelmat ovat moninaisia. Verkostolla ei ole katsausten tekoon liittyviä yhteisiä tutkimusmetodologisia periaatteita. Sen tavoitteena on tunnistaa tutkimustuloksia, jotka täyttävät tarkkuuden, toistettavuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja riippumattomuuden vaatimukset. Verkoston kohdealueena on sosiaalipolitiikka, työmarkkinapolitiikka ja terveys.
EvidenceNetworkin verkkosivuille
Lisätietoa
Koivisto, Juha: Tiedon kerääminen ja systematisointi sosiaalialalla. Katsaus viiden ulkomaisen arviointi-instituutin strategioihin. FinSoc Arviointiraportteja 1/2005.
Pawson, R, A. Boaz, L. Grayson, A. Long, & C. Barnes (2003): Types and Quality of Knowledge in Social Care. London, UK, Social Care Institute for Excellence.
(Sivu päivitetty 5.1.2007)