Sovittelu
Lapsi rikoksentekijänä tai uhrina
Tutkimustietoa

Sovittelu

Rikosasioita voidaan sovitella, jos sekä uhri että epäilty suostuvat siihen. Sovittelu on aina vapaaehtoista, ja sen voi myös halutessaan lopettaa kesken. Koulutetut, vapaaehtoiset sovittelijat ohjaavat rikosasian osapuolia löytämään sovinnon. Sovittelun tulos voi olla esimerkiksi anteeksipyyntö, rahallinen korvaus tai työkorvaus. Asiasta tehdään kirjallinen sopimus.

Rikosasia voidaan käsitellä tuomioistuimessa, vaikka tapaus olisikin soviteltu. Saavutettu sovinto voi kuitenkin olla peruste syyttämättä jättämiselle tai sovinto voidaan ottaa huomioon rangaistuksen lieventämisperusteena.

Vuoden 2006 alussa voimaan tulleen lakiuudistuksen myötä sovittelupalveluja on saatavissa koko maassa. Valtio korvaa sovittelutoiminnan järjestämisestä aiheutuvat kustannukset ja lääninhallitukset vastaavat toiminnan järjestämisestä. Sovittelupalvelua tuottavat kunnat, järjestöt ja yksityiset palvelujen tuottajat.

Tietoa sovittelun lähtökohdista, periaatteista ja prosessista, sovittelijan tehtävistä ja sovittelua koskevasta lainsäädännöstä löytyy uudistetusta Rikos- ja riita-asioiden sovitteluoppaasta.

Lapsi rikoksentekijänä tai uhrina

Alle 15-vuotias rikoksentekijä

Rikoslaissa määritellyt teot ovat alle 15-vuotiaidenkin tekeminä rikoksia, vaikka alle 15-vuotiaana rikoksen tehneen asiaa ei käsitellä oikeudessa, eikä hänelle tuomita rangaistusta. Alle 15 -vuotiaaseen rikoksentekijään voidaan kuitenkin kohdistaa lastensuojelullisia toimenpiteitä. Alle 15-vuotiaat voivat myös olla sovittelun osapuolina.

Vahingonkorvausvelvollisuudella ei ole alaikärajaa ja lapsena tehdyn rikoksen vahingonkorvauksia voi joutua maksamaan vielä aikuisenakin. Korvausvelvollisuus ei riipu siitä, onko rikoksentekijä tuomittu rangaistukseen. Korvausvelvollisuutta voidaan sovitella, jos täyden korvauksen määrääminen alaikäisen lapsen maksettavaksi olisi kohtuutonta.

Vakavissa tapauksissa rikosasia tulisi saattaa poliisin tutkittavaksi riippumatta tekijän iästä.

15 - 17 -vuotias rikoksentekijä

Alle 18-vuotiasta ei yleensä tuomita ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta voidaan tuomita 4 – 12 kuukauden pituinen nuorisorangaistus. Sen tarkoituksena on erityisesti uusien rikosten ehkäisy ja sosiaalisen selviytymisen edistäminen. Nuorisorangaistusta ei suoriteta rangaistuslaitoksessa. Nuorisorangaistus sisältää mm. valvottua palkatonta työntekoa ja työelämään perehtymistä. Rangaistuksen aikana päihteiden käyttöä valvotaan.
Lue lisää nuorten rikoksista lastensuojelun rajapinnassa tästä.

Lapsi rikoksen uhrina
Lapseen kohdistuneet rikosepäilyt tulee ilmoittaa poliisille. Lapsi tarvitsee esitutkintaan ja oikeudenkäyntiin oman edustajan, jos lapsen ja vanhempien edut ovat ristiriidassa. Erityisesti tämä on tarpeen, jos rikoksesta epäilty on oman perheen piiristä. Lapselle on hankittava myös oikeudellista apua.

Perheessä tapahtunut väkivalta on yleensä virallisen syytteen alainen rikos. Ilmoitus poliisille antaa viranomaisille mahdollisuuden puuttua väkivaltaan.

Koulussa tapahtuneita rikoksia ei voida käsitellä oppilaitoksen sisäisinä asioina silloin, kun kyseessä on virallisen syytteen alainen rikos.

Tutkimustietoa

Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa Lapset rikosten sovittelussa- tutkimushankkeessa selvitettiin, millainen sosiaalipalveluihin rinnastuva interventio alle 15-vuotiaiden sovittelutoiminta on.

”Sovittelun osapuolet olivat hyvin paikalla istunnoissa. Alle 15-vuotiaat tekijät kokivat sovittelun järkevänä ja kannattavana ratkaisuna, joka olisi myös omaksi parhaaksi. Sen avulla asia voitiin sopia sekä selvittää ja korvata teko. Sovittelulla oli jonkinasteinen pelotevaikutus tekijöihin – yleensäkin sovittelu oli kova paikka tekijä- ja asianomistajaosapuolelle. (… ) Alle 18-vuotiaat asianomistajat kokivat hyötyneensä siitä, että tekijä pyysi anteeksi, vastapuolta ei tarvinnut enää pelätä ja sovittelun myötä tuli helpottunut olo. Sovittelun toimijat luottivat järjestelmään, joskin tiedostettiin, että tekijöiden joukossa oli rikollisella uralle pitkälle ehtineitä lapsia.
Seuranta-ajan puitteissa alle 15-vuotiaana sovittelussa olleista 50–60 % lopetti lainvastaiset teot ainoan tai viimeisen sovittelun jälkeen – heistä alle viidennes lopetti tehden vielä yhden teon.” 

”Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos selvitti yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kanssa yhteensä 2 625 alle 15-vuotiaan lapsen rikoksia ja lastensuojelutoimenpiteitä. Yli puolet alle 15-vuotiaiden ensikertalaisten rikoksista on näpistyksiä. Vakavampien omaisuusrikosten osuus on alle 10 prosenttia. Väkivaltaisten tekojen osuus on kahdeksan prosenttia, vakavimpiin väkivaltarikoksiin lapset eivät juuri syyllisty. (...) 

Vakavan rikoskäyttäytymisen taustalla ovat tavallisesti moniongelmainen perhetilanne ja vaikeat kasvuolosuhteet.”

Lähteet:

1. Eskelinen, Ossi (2005) ”Hermot vapautu ja tuli puhdas olo”. Alle 15-vuotiaiden rikosten sovittelun käytännöt ja vaikutukset. Lapset rikosten sovittelussa -tutkimusprojektin raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2005:3. Helsinki, 185. Saatavilla www-muodossa: http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/documents/3343/index.htx [3.4.2007].

2. Savolainen, Jukka & Hinkkanen, Ville & Pekkarinen, Elina (2007) Lasten rikolliset teot ja niihin puuttuminen. Tutkimus alle 15-vuotiaina poliisin tietoon tulleista rikoksentekijöistä Helsingissä. Saatavilla www-muodossa: http://www.optula.om.fi/ [4.4.2007]

Tekstin on laatinut:
verkkotoimitus