Lapsen vankilassa asuminen vanhempansa kanssa voi tulla pohdittavaksi kysymykseksi silloin, kun tuomiotaan suorittava nainen synnyttää vankeusaikanaan tai kun pienen lapsen äiti tai isä tuomitaan vankeuteen.
Lapsen seuraaminen vanhempansa mukana vankilaan on kansainvälisesti yleinen käytäntö. Lasten vankilassaoloa on alettu tarkastella lapsen edun näkökulmasta. Keskustelu lapsen edusta liittyy laajaan yhteiskuntapoliittiseen ja -ideologiseen muutokseen, jonka osoituksena on lasten oikeuksia määrittävä, yleismaailmallinen säännöstö. Yleiset ihmisoikeudet, joissa painotetaan lasten erityistä tarvetta hoitoon, suojeluun ja osallisuuteen, tulee ottaa huomioon kaikessa institutionaalisessa toiminnassa.
On alettu pohtia sitä, perustuuko lapsen tulo vankilaan lapsen oikeuteen olla vanhempansa kanssa vai onko lapsen mukaan ottaminen enemmän vanhemman kuin lapsen etu. Tähän kysymykseen ei kuitenkaan ole yksiselitteistä vastausta ja näin ollen arviointia tulee tehdä jokaisen lapsen kohdalla erityisen tarkasti.
YK:n tekemien selvitysten mukaan (Alejos ja Robertson) lapset ovat maailmanlaajuisesti olleet vankeinhoidon käytännöissä näkymättömiä. Lapsista ei tallenneta systemaattisesti tietoja, tehdä tilastoja, lasten asioiden hoidossa ei ole sovittuja toimintatapoja, eikä tila- ja toimintajärjestelyissä ole otettu lapsia riittävästi huomioon. Suomessa tilanne muuttui 2010. Lapsen sijoittaminen vankilaan tapahtuu lastensuojelulain (13a§) perusteella lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän toimesta Rikosseuraamuslaitosta kuultuaan. Jatkossa on mahdollista kehittää tilastointia siten, että sijoituspaikkatietojen avulla saadaan systemaattisesti koottua tietoa vankilassa vuosittain olevien lasten määrästä.
Osaltaan tämä johtuu siitä, että vankilassa lapsen kanssa olevien osuus vankien kokonaislukumäärästä on vain murto-osa. Lapset eivät myöskään ole vankeinhoidon perustehtävän kohteena, jonka vuoksi asiantuntemusta lasten asioissa ei ole tai se on vähäistä. Suomessa vankiloiden osastojen toimintaa ( kuitenkin) kehitetään aktiivisesti.
Monissa maissa on erityisesti naisvangeille suunnattuja äiti-lapsi –osastoja, sillä on yleisempää, että lapsi seuraa äitiään vankilaan kuin isäänsä. Käytännöt lasten vankilassa asumisessa vaihtelevat vankiloiden, ikärajojen, lasten lukumäärän sekä vanhempien päätäntävallan suhteen eri maissa.
Suomessa aiheesta tehdyn tutkimuksen mukaan vuosina 2000-2006 on ollut noin sata lasta vankilassa vanhempansa kanssa, heistä valtaosa muutamia kuukausia. Heille vankila on merkinnyt lyhyttä, yleensä äidin vankilatuomion pituista jaksoa varhaislapsuudessa.
Kerättyjen tilastojen mukaan suuri osa vankilassa tuona aikana olleista lapsista syntyy äidin vankeusaikana. Tämän perusteella vankilan vaikutuksen lapseen voitaisiin ajatella olevan pieni. Toisaalta osa lapsista elää vankilassa useita vuosia ja osa on ollut useaan otteeseen vankilassa äitinsä kanssa. Vaikka kyse on pienestä lapsiryhmästä, jokaiselle näistä lapsista asia on merkittävä.
Osiossa käytetyt lähteet
Tekstin on laatinut
Rosi Enroos, YTM / tutkija. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos, Tampereen yliopisto
Sisältö tarkistettu
17.2.2011
Tekstin toimittanut
Verkkotoimitus