Työttömien palveluohjaamisen kehittäminen

1. Toteuttamisaika ja kohderyhmä:

1.3.2005-31.12.2006. Kohderyhmänä työllisyydenhoidon verkosto sekä työttömät henkilöt.

2. Yhdyshenkilön yhteystiedot:

Niina Suuronen
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala/Wire-projekti
Piippukatu 3 40100 Jyväskylä
p. 040 520 1825 tai (014) 444 7022
niina.suuronen(at)jypoly.fi

Anne Valppu-Vanhainen
Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut
Vapaudenkatu 46 B 2.krs
40100 Jyväskylä
p. 050 535 2997 tai (014) 624 295
anne.valppu-vanhainen(at)jkl.fi

3. Mukana olevat toimijatahot, hankkeen organisointi ja johto:

Työttömien palveluohjauksen kehittäminen on osa ESR:n tavoite 3-ohjelmasta rahoitettavaa Wire 3-projektia, jota hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala. Palveluohjaushankkeen kehittämiskumppani on Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut. Hankkeesta vastaavat Wire-projektin osalta Niina Suuronen ja kaupungin työllisyyspalvelujen osalta Anne Valppu-Vanhainen. Hanketta toteutetaan myös Jyväskylän maalaiskunnassa, Toivakassa, Uuraisilla, Hankasalmella, Petäjävedellä ja Korpilahdella.

4. Rahoittajat ja rahoituksen määrä:

Kokonaiskustannusarvio 65 000 euroa, joka sisältää arviointijulkaisun kustannukset, verkostolle suunnatun koulutuskokonaisuuden ja hanketyöntekijöiden palkkakustannukset. Hanke toteutetaan ESR:n ja Jyväskylän kaupungin rahoituksella.

5. Hankkeen päätavoitteet, seurantatavat ja arviointi:

Tavoitteena on saada palveluohjauksella sujuvuutta ja tavoitteellisuutta työllisyydenhoitoon edistämällä palveluohjauksellisen työotteen toteutumista työttömille palveluita tarjoavissa organisaatioissa. Hanke pyrkii osaltaan edistämään työllisyydenhoidon palveluohjaamisen kriteerien syntymistä ja paikkaamaan palvelujärjestelmän aukkoja verkoston yhteisen kehittämissuunnitelman avulla. Hanketta seurataan ja arvioidaan osana Wire 3-projektia toimintatutkimuksen keinoin ja ohjausryhmätyöskentelyllä.

6. Hankkeen toimintatavat (esim. koulutus, interventiot, tuki- ja taustaryhmät )

Hankkeessa haastatellaan asiakaspalvelutyötä tekeviä henkilöitä eri organisaatioissa. Haastattelujen tarkoituksena on selvittää työttömille suunnattujen palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet. Tutkimustulosten perusteella käynnistetään kehittämistyö, jonka tavoitteena on luoda kuntakohtaiset palveluohjausmallit. Palveluohjausmallien kehittämistyötä tuetaan verkostotyön menetelmin. Lisäksi toteutetaan verkostolle suunnattuja koulutus- ja seminaaritilaisuuksia. Hanketta tukevat eri kuntien työllisyys- ja työllisyydenhoidon palveluohjaustyöryhmät. Wire 3 –projektin ohjausryhmä ja toimintatutkimuksen tukiryhmä tukevat tätä hanketta osana Wire 3 -projektia.

7. Verkostoituminen (toteutunut, suunniteltu, odotukset verkostoitumiselle)

Hanke on osa monivuotista Wire-projektin ja Jyväskylän kaupungin työllisyyspalveluiden yhteistyönä toteutettavaa työllisyydenhoidon kehittämistä. Vuonna 2001 Wire-projekti kutsui koolle työllisyydenhoidon toimijat yhdistävän palveluohjaustyöryhmän, jota ryhtyi sittemmin koordinoimaan Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut. Vuosina 2000-2003 Wire-projekti toteutti verkoston kehittämispäiviä, joissa määriteltiin Jyväskylän työllisyydenhoidon verkosto ja luotiin yhteinen kehittämissuunnitelma työllisyydenhoidon kehittämiseksi. Wire-projektin rooli verkoston kokoajana ja koordinoijana sekä palveluohjauksen käytännön työn kehittämisessä nähdään tärkeäksi, ja tätä työtä jatketaan työttömien palveluohjauksen kehittämis-hankkeessa.

8. Tavoitellut tuotokset ja tulokset

Palveluohjauksen sujuvuus näkyy asiakastyytyväisyytenä ja toimijoiden saavuttamina tuloksina.

Konkreettiset tuotokset:

• Työllisyydenhoidon palveluohjauksen hyvät käytännöt
• Julkaisu työllisyydenhoidon palveluohjauksesta
• Koulutus- ja seminaaritilaisuudet
• Paikalliset, seudulliset ja kuntakohtaiset toimintamallit

9. Tutkimus (tehty, suunnitteilla, tarpeet)

Hankkeeseen liittyvässä tutkimuksessa palveluohjauksella tarkoitetaan palveluohjauksellista työotetta. Oletuksena on, että työttömille suunnattuja palveluita voidaan toteuttaa palveluohjauksellisella työotteella riippumatta siitä, kuka palvelua toteuttaa. Tällöin palveluohjaus on prosessi, jossa edetään tavoitteellisesti vaiheesta toiseen siten, että ne muodostavat loogisen toisiaan tukevan palveluprosessin, jolla on selkeä tavoite.

Tutkimuksella haetaan vastausta seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
Mitä työttömien palveluohjausprosessi on?
a. Miten työttömät asiakkaat ohjautuvat palveluihin?
b. Miten asiakkaiden tarpeet tunnistetaan?
c. Miten vastuu työttömien asiakkaiden prosessin etenemisestä siirtyy palvelu-verkostossa?
d. Mihin työttömät asiakkaat palveluista ohjautuvat?
e. Mikä työttömien palveluohjauksessa toimii ja mitä ovat kehittämishaasteet?
f. Miten palveluverkosto vastaa esiin nousseisiin kehittämishaasteisiin?

10. Mikä palveluohjauksessa ja sen kehittämisessä huolestuttaa

Palveluohjauksen onnistumista työllisyydenhoidossa vaikeuttaa tällä hetkellä palveluiden hajanaisuus ja eriytyminen palvelusektoreihin. Kaikilla toimijoilla ei välttämättä ole samanlainen näkemys asiakkaan tavoitteen suhteen, minkä työllisyydenhoidon palveluohjauksessa tulisi olla työllistyminen tai työllistymistä edistävien palveluiden järjestäminen.

Palveluohjauksellinen työote vaatii toiminnan tekemistä läpinäkyväksi ja tavoitteellisemmaksi, asiakkaan ja häntä lähimpänä olevien tahojen, virallisten ja ei-virallisten, kuulluksi tulemista, asiakkaan vastuuttamista sekä päätöksenteon lähellä asiakasta siten, että asiakkaan oma vaikutusvalta ja vastuu tilanteestaan lisääntyy. Palveluohjaajalla on oltava lupa toimia asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti oikea-aikaisesti ja palvelut oikein mitoitetusti sekä pystyä tukemaan ja vastuuttamaan häntä usein pitkäjänteisesti prosessin aikana. Tämä vaatii yli sektorirajojen tehtävää työtä ja sopimuksia.