Metedologinen suunnitelma eli protokolla laaditaan ennen varsinaisen systemaattisen tietokatsauksen tekemistä. Alla on viitekehys, jota voit käyttää apuna suunnitelman tekemiseen.
Viitekehys koostuu seuraavista osioista:
1. Kysymyksenasettelu
2. Tiedonhaun strategia
3. Materiaalin valintaa koskevat kriteerit
4. Tiedon kerääminen aineistosta
5. Materiaalin laadun arviointi
6. Tiedon synteesi
7. Suositukset
8. Raportointi
1. Kysymyksenasettelu
Kerro, miksi katsaus tehdään. Määrittele myös katsauksen tavoitteet ja tarkemmat tutkimuskysymykset. Niiden pohjalta määrittyy, miten protokollan seuraavat vaiheet jäsennetään. Mikäli tutkimuskysymyksiä jälkeenpäin muutetaan, pitää yleensä muuttaa myös protokollan muita kohtia. Mitä enemmän kysymyksiä asetetaan, sitä hankalampaa katsauksen toteuttaminen on. Katsauksen potentiaaliset käyttäjät on hyvä osallistaa jo protokollan suunnitteluun. Niin katsaus palvelee mahdollisimman hyvin sitä tarvetta, joka sen tekemisen on käynnistänyt.
- Katsauksen tausta; miksi katsaus tehdään?
- Aihealue; esim. työmenetelmien/interventioiden käyttöönotto, prosessi, käyttäjän kokemukset, työn muodot, vaikuttavuus
- Katsauksen yleiset tavoitteet
- Katsaukset tarkat tutkimuskysymykset
- Miten katsauksen potentiaaliset käyttäjät osallistetaan katsauksen suunnitteluun ja toteutusprosessiin?
2. Tiedonhaun strategia
Määrittele hakusanat, joiden pohjalta tietoa (tutkimuksia, raportteja jne.) etsitään eri lähteistä. Kerro kaikki tiedonlähteet, joita katsauksessa käytetään.
- Hakusanat
- Millaisista tietokannoista ja -pankeista tietoa haetaan?
- Käsihaku
- Tiedustelut asiantuntijoilta
3. Materiaalin valintaa koskevat kriteerit
Määrittele kriteerit, joiden perusteella katsaukseen valitaan materiaalia. Ne määritellään tutkimuskysymysten pohjalta. Ne voivat koskea esimerkiksi tiedon tyyppiä eli aluetta, intervention sisältöä, sen tavoitteita ja kohderyhmää.
- Tutkimuskysymyksestä johdetut valintakriteerit; millaiset kriteerit katsaukseen valittavan materiaalin tulee täyttää?
Tiedon valintaperusteita arviointi-instituuteissa
4. Tiedon kerääminen aineistosta
Kerro, millaista tietoa lopullisesta tutkimusaineistosta kerätään ja miten se tapahtuu. Tiedon kerääminen voi tapahtua erityisen lomakkeen avulla. Tiedon voi kerätä suoraan taulukkoon tai siirtää lomakkeesta taulukkomuotoon. Voit käyttää myös verkkopohjaisia tiedonkeräysvälineitä (ks. esim: http://eppi.ioe.ac.uk/cms/ (englanninkielinen).
- Millaista tietoa tutkimusaineistosta kerätään ja miten (tiedonkeruulomakkeet, taulukot)?
5. Materiaalin laadun arviointi
Määrittele kriteerit, joilla valitun aineiston laatua arvioidaan. Arviointi tapahtuu kunkin tietoalueen omien kriteerien avulla. Esimerkiksi kokeellisen tutkimuksen laatua arvioidaan sitä varten kehitettyjä kriteereitä käyttäen ja sosiaalialan ammattilaisten tuottamalle tiedolle on syntymässä omanlaisia arviointikriteerejä.
- Millaisia laadun arvioinnin kriteerejä katsauksessa käytetään?
Lue lisää arvioinnista sosiaalialalla
6. Tiedon synteesi
Kerro, miten tutkimusaineistosta kerätty tieto tiivistetään ja systematisoidaan. Ensin eri tiedon alueelta kuuluvat tiedot tiivistetään, minkä jälkeen ne tiivistetään ja syntetisoidaan keskenään. Synteesi voi olla kvantitatiivista ja/tai laadullista.
- Miten kultakin tiedon alueelta kerättyä tietoa syntetisoidaan (meta-analyysi, narratiivi tms.?)
- Miten eri tiedon alueiden synteesit syntetisoidaan keskenään?
7. Suositukset
Kerro, pyritäänkö katsauksella käytännön suosituksiin ja millaisia ne mahdollisesti olisivat.
- Minkä tyyppisiin suosituksiin katsauksella tähdätään?
8. Raportointi
Kerro, miten katsaus raportoidaan ja miten sen tuottamaa tietoa levitetään.
- Miten katsaus raportoidaan? Miten tieto levitetään?