Varaa tapaamisiin joustavasti aikaa
Selvitä huolellisesti maahanmuuttaja-asiakkaan taustat
Käytä tulkkia
Puhu selkosuomea
Selitä, perustele, varmista molemminpuolinen ymmärrys
Huomaa yksilö kulttuurin takaa
Lisätietoja
Maahanmuuttajataustainen lapsi ja hänen perheensä lastensuojelun asiakkaana on luonnollisesti oikeutettu yhtäläisiin palveluihin kuin kantaväestöön kuuluva. Vaikka maahanmuuttajia on Suomessa vielä suhteellisen vähän, on selvää, että heidän osuutensa väestöstä tulee kasvamaan, ja maahanmuuttajalasten määrä erilaisissa lastensuojelun palveluissa nousee vastaavasti.
Maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan heidän joukossaan on monista eri syistä maahan tulleita, lukuisia eri kansallisuuksia ja kieliryhmiä, korkeasti koulutettuja ja lukutaidottomia, eurooppalaisia ja kolmannen maailman maista muuttaneita sekä eritasoisesti suomen kieltä taitavia ihmisiä. Yhteistä heille on oikeastaan vain maahanmuuttajuus; kokemus, johon kukin heistä suhtautuu eri tavalla ja erilaisin selviytymiskeinoin.
Lastensuojelulaissa asiakkaan mahdolliseen maahanmuuttajataustaan viitataan selkeästi kahdessa kohtaa. Lastensuojelun keskeisissä periaatteissa mainitaan, että ”lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri ratkaisut turvaavat lapselle: (…) 7) kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen”. Lastensuojelulaki 4§ (Finlex). Lisäksi kohdassa sijaishuoltopaikan valinta todetaan, että ”sijaishuoltopaikan valinnassa (…) tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon lapsen kielellinen, kulttuurinen sekä uskonnollinen tausta”. Lastensuojelulaki 50§ (Finlex)
Maahanmuuttajuus ilmiönä ja asiakkaan taustana tuottaa lastensuojelun käytäntöihin tiettyjä reunaehtoja, vaikka jokaista lasta ja perhettä tuleekin kohdella heidän yksilölliset tarpeensa huomioiden. Seuraavassa on kuvattu muutamia seikkoja, jotka on hyvä huomioida, kun asiakkaana on maahanmuuttaja.
Varaa tapaamisiin joustavasti aikaa
Maahanmuuttaja-asiakastyössä pitää varautua siihen, että tapaamisiin, taustojen ja nykytilanteen selvittelyyn sekä yhteisen ymmärryksen löytämiseen voi mennä huomattavasti enemmän aikaa kuin kantaväestön kanssa työskennellessä. Jo tulkin käyttö (enemmän aiheesta myöhemmin) voi vähintään kaksinkertaistaa tapaamiseen käytetyn ajan. Ei ole lainkaan ylimitoitettua varata maahanmuuttaja-asiakasta varten huomattavasti pidempi aika verrattuna vastaavaan suomalaisasiakkaan tapaamiseen.
Selvitä huolellisesti maahanmuuttaja-asiakkaan taustat
Myös taustatyö ennen 1. asiakastapaamista voi vaatia työntekijältä enemmän paneutumista, kun kyseessä on maahanmuuttaja-asiakas. Monilla maahanmuuttajilla (varsinkin pakolaistaustaisilla) on aiempia viranomaiskontakteja, joita voi ja kannattaa käyttää hyödykseen lastensuojelutarpeen ja toimenpiteiden arvioinnissa. Paikallisia tai lähiseudulla työskenteleviä maahanmuuttajapalvelujen työntekijöitä voi käyttää asiantuntija-apuna tai vaikka työpareina, mikäli asiakas siihen suostuu.
Paras asiantuntija maahanmuuttaja-asiakkaan tilanteesta on kuitenkin maahanmuuttaja itse. Asiakkaan riittävän kuulemisen tärkeyttä ei voi ylikorostaa. Hänen ja hänen perheensä menneisyyteen liittyvät kokemukset voivat olla olennaisia seikkoja etsittäessä keinoja perheen tai lapsen hyvinvoinnin takaamiseen.
Asiantuntijakonsultaation käyttäminen mm. traumataustan paljastuessa (esimerkiksi kidutuksen uhrit) on välttämätöntä – varsinkin, jos oman työyhteisön osaaminen ei riitä. On muistettava, että menneisyyden lisäksi monien maahanmuuttajien kohdalla valitettavasti myös nykyisyys tuottaa traumatisoivia kokemuksia rasismin, läheisten ihmisten puuttumisen tai yhteiskunnasta syrjäytymisen muodossa.
Käytä tulkkia
Lastensuojelussa tulkkauksen onnistuminen on erittäin keskeistä. Vaikka työntekijä tai asiakas itsekin arvioisi suomen kielen taitonsa riittävän hyväksi, asioimistulkin varaaminen tapaamiseen on silti tarpeen. Usein maahanmuuttaja-asiakkaiden suomen kieli voi vaikuttaa arkipuheen tasolla sujuvalta, mutta jo lastensuojelun erityissanasto vaatii tulkkausta asiakkaan äidinkielelle. Lisäksi hyvään hallintomenettelyyn kuuluu se, että asiakkaat voivat osallistua ja tulevat kuulluksi omalla tai ymmärtämällään kielellä.
Lapsia ei saa koskaan käyttää tulkkeina. Varsinkin teini-ikäiset nuoret hyvin tottuneesti hoitavat asioita kielitaidottomampien vanhempiensa puolesta, ja nuoren käyttäminen kieliapuna esim. tapaamisia sovittaessa voi tuntua helpolta vaihtoehdolta. On kuitenkin muistettava, että maahanmuuttajalapsen ja -nuoren on voitava säilyttää oma roolinsa ja asemansa alaikäisenä lastensuojelun asiakkaana.
Myös aviopuolison tai sukulaisten ja ystävien käyttäminen tulkkina on hyvin kyseenalaista. Vaikka maahanmuuttajaperheen lähiverkosto on yleensä hyvä tuki perheen jaksamiselle, voivat hyvää tarkoittavat maanmiehet ”tulkata” asiat puutteellisesti ja jopa täysin väärin sekä puhua asiakkaan puolesta. Tulkin käyttämistä on syytä harkita myös silloin, kun jompikumpi asiakasperheen vanhemmista on maahanmuuttajataustainen, vaikka puoliso olisikin suomalainen. Ammattitaitoisia ja koulutuksen saaneita asioimistulkkeja käyttämällä varmistetaan viestien perillemeno ja niiden oikea sisältö sekä puolueettomuus. Tulkkauksen maksullisuus ei saa olla esteenä tulkin varaamiselle.
Jos työntekijällä ei ole aiempaa kokemusta tulkkipalvelujen käyttämisestä asiakastilanteessa, on hyvä pyytää tulkki paikalle ennen asiakkaiden saapumista. Siten tulkilla on hetki aikaa kertoa työntekijälle tulkkauksen perusohjeet ja työntekijä voi selittää pääpiirteissään tulkille asiakastapaamisen kulkua (yleisesti, ei ko. asiakkaaseen yksilöiden) sekä mahdollisia hankalia termejä. Mm. alueelliset tulkkikeskukset perehdyttävät viranomaisia ja muita maahanmuuttaja-asiakastyössä toimivia tahoja tulkkauksen käyttämiseen. Omassa työyksikössä koko henkilöstön kouluttaminen tulkin kanssa työskentelyyn on erittäin hyödyllistä ja suositeltavaa.
Mikäli mahdollista, on hyvä käännättää kirjalliset dokumentit (esim. asiakaspäätökset, erilaiset ohjeistukset) asiakkaan kielelle. Tämä ei kuitenkaan tapahdu hetkessä, vaan voi viedä kielestä ja kääntäjästä riippuen parista päivästä viikkoihin.
Jos tulkin saaminen paikan päälle on mahdotonta, etätulkkaus (yleensä puhelimitse, myös videotulkkaus jos laitteisto on saatavilla) on myös käyttökelpoinen vaihtoehto, että prosessi saadaan käyntiin ja lastensuojelun tarpeen arviointi käynnistettyä. Toisaalta puhelin sopii lähes kaikkiin tulkkausta vaativiin tilanteisiin. Tulkkikeskukset neuvovat myös etätulkkaukseen liittyvissä kysymyksissä.
Puhu selkosuomea
”Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpide” ei ole edes suomalaisen asiakkaan ymmärrettävissä – maahanmuuttaja-asiakas on vaikeiden sanojen ja ammattisanaston suhteen vielä heikommassa asemassa. Jo ”sosiaalityöntekijä” on monissa kielissä ja kulttuureissa tuntematon käsite, puhumattakaan monista lastensuojelun viranomaiskieleen kuuluvista sanoista.
Tästäkin syystä maahanmuuttaja-asiakkaiden tapaamiseen on varattava vähintään tupla-aika: tulkki voi joutua selittämään suomen kielessä yhdellä sanalla ilmaistua asiaa hyvin monisanaisesti ja työntekijä joutuu kertomaan esim. työnsä sisällöstä, lastensuojelun perusteista tai asiakkaan oikeuksista huomattavasti perusteellisemmin ja selkokielisemmin kuin suomalaisen asiakkaan kanssa.
On myös muistettava, että ilmeiden, eleiden ym. kehon kielen merkitys voi korostua maahanmuuttaja-asiakastyössä; non-verbaalinen viestintä voi parhaimmillaan tukea keskinäistä ymmärrystä, mutta pahimmillaan estää totaalisesti tilanteen etenemisen.
Tukea selkokielen käyttöön
Lastensuojelun keskusliitto ylläpitää Lastensuojelu infoa, jossa lastensuojeluun liittyvät asiat on kuvattuna selkosuomen kielellä. Lastensuojelu infoon (LSKL). Palvelu on tarkoitettu sekä maahanmuuttajille että kantaväestölle.
Selitä, perustele, varmista molemminpuolinen ymmärrys
Työntekijän tehtävänä on varmistaa, että asiakas ymmärtää asemansa ja oikeutensa lastensuojelun toimenpiteissä – mitä ne merkitsevät nyt ja mitä niistä voi seurata tulevaisuudessa. Maahanmuuttajataustainen asiakas voi auktoriteettipelostaan tai aiemmista huonoista – jopa väkivaltaisista - viranomaiskokemuksistaan johtuen jättää kysymättä/kertomatta olennaisia asioita tai antaa työntekijän luulla, että on ymmärtänyt kaiken.
Lisäksi asiakkaan tiedontaso suomalaisista palvelujärjestelmistä voi olla erittäin puutteellinen, mikä puolestaan vaikuttaa viestien vastaanottoon ja asioiden perillemenoon. Kärsivällinen asioiden kertaaminen yhdistettynä ystävälliseen mutta asialliseen suhtautumiseen ja aitoon kiinnostukseen asiakkaiden hyvinvointia kohtaan tuottaa yleensä tulosta ja avaa tietä molemminpuolisen ymmärryksen ja luottamuksen syntymiselle.
Huomaa yksilö kulttuurin takaa
Ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaistakaan tuntea kaikkia kulttuureja – ei edes niitä, joita Suomessa asuvat maahanmuuttajat edustavat. Usein sorrutaan siihen, että maahanmuuttajataustainen asiakas nähdään vain oman kulttuurinsa edustajana ja oletetaan hänen toimivan tai ajattelevan tiettyjen ennakkokäsitysten mukaisesti.
On toki kohteliasta tietää jotain asiakkaan yleisestä kulttuuritaustasta, mutta lastensuojelussa (kuten muussakin sosiaalityössä) yritetään ratkaista perheiden ja yksilöiden, ei kulttuurien, ongelmia. Maahanmuuttajan typistäminen pelkästään tietyn kulttuurin edustajaksi on asiakkaan aliarvioimista ja voi johtaa suuriin virhearviointeihin.
Kysyminen kannattaa aina, eikä suomalaistaustaisen työntekijän tarvitse pelätä tekevänsä virheitä, jos luottaa omaan ammattitaitoonsa lastensuojelun työntekijänä ja toimii asiakasta kuunnellen ja kunnioittaen – tämän taustasta riippumatta.
Lisätietoa
- Yleistä tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja erilaisista palveluista Helsingissä, Kuopiossa, Rovaniemellä, Turussa, Tampereella sekä Kainuun maakunnassa 14 eri kielelle käännettynä
Lisätietoa (Infopankki)
- Monika-Naiset liitto ry tarjoaa ja kehittää palveluja pari- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille ja -lapsille, ehkäisee maahanmuuttajanaisten syrjäytymistä ja tukee heidän kotoutumistaan Suomeen
Lisätietoa (Monika-Naiset ry)
- Tietoa viranomaisille asioimistulkkauksesta
Lisätietoa (MOL)
- Väestöliiton Kotipuu toimii osaamis- ja resurssikeskuksena maahanmuuttajien psykososiaalisten kysymysten, erityisesti perhe-elämän, lastenkasvatuksen ja vanhemmuuden alueella
Lisätietoa (Väestöliitto)
- Yhteiset Lapsemme ry on vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, jonka toiminnan tavoitteena on edistää maahanmuuttajalasten, monikulttuuristen lasten, ulkomailta Suomeen adoptoitujen lasten ja maamme etnisiin vähemmistöihin kuuluvien lasten asemaa Suomessa.
Lisätietoa (Yhteiset lapsemme)
- Anis, Merja (2006): Maahanmuuttajalapset ja – nuoret lastensuojelun asiakkaina. Teoksessa Hannele Forsberg, Aino Ritala-Koskinen ja Maritta Törrönen (toim.): Lapset ja sosiaalityö. Kohtaamisia, menetelmiä ja tiedon uudelleenarviointia. Jyväskylä PS-kustannus, 69-96.
- Anis, Merja (2006): Lastensuojelun ammattilaisten tulkintoja maahanmuuttajasosiaalityöstä. Janus 14 (2), 109-126.
Tekstin on laatinut
verkkotoimitus